Intiimit paljastukset ilmestyivät lehtiin 60-luvulla

Kun 50-luvun puhtoinen Armi Kuusela vaihtui 60-luvun paheelliseen Tabe Sliooriin, muuttui myös suomalainen julkisuuskulttuuri entistä paljastavammaksi. 60- ja 70-luvulla lehtien henkilöhaastatteluissa tunnustettiin intiimejä asioita ja toisaalta yhteiskunnalliset kysymykset nostettiin räiskyen esiin.

kulttuuri
Nainen liukastuu tanssiessaan
Iskelmälaulaja Laila Kinnunen liukastui kesken tanssin kotonaan. Kuva 1960-luvulta.Kalle Kultala

Tuoreen tutkimuksen mukaan 60- ja 70-lukujen ajanvietelehdistö nosti esiin ristiriitaisia ja aktiivisia naisia. Ajan kohujulkkiksia olivat muun muassa Tabe Slioor, Liana Kaarina, Laila Kinnunen ja Lenita Airisto.

Julkisuuskuvan muutosta tutkineen Laura Saarenmaan aineistona ovat olleet naisjulkkiksia käsittelevät jutut Jallu-, Hymy-, Madame-, Jaana-, ja Uusi nainen -lehdissä.

Tampereen yliopistosta väitellyt Saarenmaa kertoo, että 60-ja 70-luvuilla henkilökohtaisesta tuli poliittista myös viihteen kentällä.

- Ajanvietelehtikentän muodostama vaihtoehtoinen tai rinnakkainen julkisuus on tarjonnut Suomessa tilaa ennakoimattomalle ja osin odotusten vastaiselle julkiselle toiminnalle. Naiset eivät ole olleet vain julkisen mielenkiinnon kohteita vaan myös julkisuusprosessien aktiivisia osapuolia. Tämä on näkökulma, jota ei ole ehkä ennemmin nostettu esiin, toteaa Saarenmaa.

Tasa-arvosta paasattiin myös viihdelehdissä

Saarenmaan tutkimuksen mukaan 60- ja 70-lukujen ajanvietelehdistössä heijastuivat silloiset yhteiskunnalliset murrokset. Esimerkiksi sukupuolten välinen tasa-arvo nousi keskusteluun myös viihteen kentällä.

Tutkimuksen mukaan Suomessa vastakkain eivät olleet niinkään miehet ja naiset, vaan pikemminkin erilaisia poliittisia kantoja edustavat naiset.

- Lehtien palstoilla on tehty eroa siinä, kuka on oikeanlainen naisasianainen, kuka saa puhua naisasiaa ja kuka on todella tasa-arvon kannattaja. Ja tietenkin 70-luvulla, kun asiat ylipäätään politisoituivat, myös tasa-arvokysymyksiin kytkettiin tällaisia puoluepoliittisia vivahteita, sanoo Saarenmaa.

Saarenmaan keräämässä aineistossa nousee voimakkaasti esiin myös miesten keskeinen osuus tunnustuksellisten lehtijuttujen kohteina. Ajanvietelehtien luomaa julkisuuskulttuuria voi tulkita myös aikansa poliittisten valtapelien kautta, kuten nykyäänkin, muistuttaa Saarenmaa.

- Julkkiskulttuuriin liitetyt kielteiset asenteet ovat liittyneet hyvinkin konkreettisiin, poliittisia sävyjä 60- ja 70-luvuilla saaneisiin kamppailuihin vallasta ja hegemoniasta eri ryhmittymien välillä. Nämä hahmot, tilanteet ja sisällöt syntyvät aina tietyssä historiallisessa tilanteessa ja tiettyyn tarpeeseen, arvioi Saarenmaa.

”Turhat julkkikset” eivät ole nykypäivän ilmiö

Saarenmaan väitöstutkimuksessa käydään läpi julkisuuskulttuurin vaiheita aina 50-luvulta lähtien. Vastakkainasetteluja viihteen ja sivistyksen, korkean ja matalan kulttuurin välillä on käyty eri vuosikymmenillä ahkerasti. Saarenmaan mukaan puheissa juuri nykyajan viihteellistymisestä ja niin sanotuista ”turhista julkkiksista” ei olekaan mitään uutta.

- Jos 50-luvulla oltiin huolissaan kansan sivistystason rapautumisesta, nykyään huoli koskee enemmänkin median keskinäisiä suhteita ja niiden muutoksia, toteaa Saarenmaa.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Leena Peltokangas