Alvar Aallon käymälä jäi paperille

Alvar Aallon arkkitehtuuri värittää Jyväskylän kaupunkikuvaa, mutta osa tunnetun suunnittelijan rakennuksista jäi myös toteuttamatta. Alvar Aalto suunnitteli Jyväskylään 1920-luvulla muun muassa käymälän, tuberkuloosiparantolan ja useita kioskeja.

kulttuuri
Alvar Aallon suunnitelmia
Alvar Aallon suunnitteleman kioskin rautaportti pelastettiin kerrostalon porttikongista museoon.YLE Keski-Suomi / Markku Saarinen

Toteutuneita Alvar Aallon projekteja on runsaasti, mutta osa suunnitelmista jäi paperille. Vuonna 1920 kaksikymppinen Alvar Aalto suunnitteli koulutyönään Jyväskylälle kaupungintalon. Säilyneitä piirustuksia, mutta Aallon suunnittelemina toteutumattomia rakennuksia ovat myös Kinkomaan tuberkuloosiparantola, Taulumäen kirkko, puhelinkioski ja useampi bensa- ja sanomalehtikioski ja käymälä Lounaispuistoon.

Yksi mielenkiintoisimmista toteutumattomista Aallon suunnitelmista on Aren aukiolle kaavailtu bensiininjakelukioski. Kioski jäi rakentamatta pitkän väittelyn jälkeen.

- Naapuritonttien omistajat eivät halunneet kioskia lähelle, koska he pelkäsivät liikenteen ruuhkautumista. Ilmeisesti uuden keksinnön, auton, pelättiin säikäyttävän muiden liikkeiden asiakkaat tiehensä, kertoo tutkija ja kulttuuriantropologi Timo Riekko.

Vanhat piirrustukset kiven alla

Tutkijalle Aallon varhaiset suunnitelmat ovat kultaakin kalliimpia.

- Tutkijan kannalta on hyvin jännittävää, miten tarkkaan Aalto säilytti vanhoja piirustuksiaan, ja että ne ovat säilyneet nykypäivään asti. Aiemmin luultiin, että Aallon suunnittelema kioskia ei koskaan rakennettu Asemakadulle, mutta se ei pidä paikkaansa. Kioski rakennettiin, mutta se purettiin hyvin pian liiketalon laajennuksen tieltä.

Tiedon hankkiminen varhaisista suunnitelmista on haastavaa.

- Tutkittavasta ajanjaksosta, eli 20-luvusta, on niin pitkä aika, että suurin osa arkistoista on hävinnyt. Varsinkin yrityksille suunniteltuja töitä on vaikea löytää. Jos yritys on toiminut 20-luvulla, se on 80 vuoden aikana fuusioitunut viisi tai kuusi kertaa. On aikamoisen työn takana selvittää, mikä on yrityksen nimi tänä päivänä ja missä arkistot sijaitsevat.

Kuka asui Aallon rakennuksissa?

Alvar Aallon rakennuksia on tutkittu paljon. Kulttuuriantropologina Riekko pyrkii löytämään tutkimiinsa asioihin sosiaalipoliittista näkökulmaa.

- Omia kiinnostuksenkohteitani ovat ihmiset ja sosiaalinen verkosto, jossa Aalto toimi. Hän vietti Jyväskylässä tiiviin ajanjakson, joten kokonaisuuteen on helppo tarttua. Pyrin kartoittamaan muun muassa, keneltä Aalto sai tilauksensa. Mitä enemmän arkistoja kahlaa läpi, samat nimet alkavat pompsahdella. Toinen sosiaalinen piirre, mistä olen kiinnostunut, on se, minkälaisia ihmisiä Aallon suunnittelemissa rakennuksissa asui ja mitä rakennus heille merkitsi.

Juorut ja huhut tiedonlähteenä

Riekko toivoo, että kaikki Aallosta tietävät ottaisivat häneen yhteyttä ja jakaisivat muistonsa.

- Aikalaismuistelu kiinnostaa todella ja etenkin kaikki huhut! Jos esimerkiksi suvussa kiertää huhu, että Aalto on suunnitellut erämaamökin isoisälle, olen siitä äärettömän kiinnostunut. Yksi huhun perusteella selvinnyt Aallon suunnitelma on Jyväskylän sanomalehtimiesyhdistykselle suunniteltu kesänviettopaikka. Piirustukset olivat niin utopistiset, että rahat eivät riittäneet sen rakentamiseen, Riekko kertoo.

Lähteet: YLE Keski-Suomi