Jokapäiväinen leipämme

Markku Lähdetluoma vie lukijan pakinassaan tuoksuvan, herkullisen leivän ytimeen. Leivänteko kulttielokuvan robottia muistuttavalla leipäkoneella on tarjonnut monia hupihetkiä, mutta myös maukkaita aamuja.

Leivontakone
Leipäkone.
Markku Lähdetluoma / Yle

Jos jotain kotitalouskonetta olen kehunut, suorastaan ylistänyt, ihmetellyt sen kestävyyttä, periksi antamattomuutta, taloudellisuutta ja vieläpä kauniin pyöreitä muotojakin, niin se on kotimme iältään jo neljännesvuosisadan täyttänyt, edelleen kunnossa oleva ja toimiva leipäkone. Leivän tekoon tarkoitettu laite siis.

Ulkomuotonsa se on ilmiselvästi perinyt aikansa kulttielokuvasta Tähtien sodasta ja samaisen elokuvan sympaattisen robotin R2D2:n ulkomuodosta. Tämä saattoi vaikuttaa myös ostoinnostukseeni joskus kauan sitten.

Tosin käsiä leipäkoneellamme ei ole, toisin kuin esikuvallaan. Ehkä nykyisissä malleissa on jo kädetkin, jotka viipaloivat valmiin leipäpötkön.

R2D2-droidimme eli leipäkone sekoittaa sujuvasti leivän tekoon tarvittavat ainekset, vaivaa taikinan, nostattaa ja paistaa leivän valmiiksi. Kaiken tämän se tekee täysin automaattisesti. Tuloksena syntyy lämmin, tuoksuva ja hyvälle maistuva leipä. Leivän valmistumista oli kiva katsella yhdessä lasten kanssa.

Aikanaan tuntui myös ylelliseltä herätä aamuisin keittiöstä leviävään tuoreen leivän tuoksuun. Ainekset kun saattoi ladata koneeseen jo edellisenä iltana ja ohjelmoida leivän valmistumisajaksi seuraavan aamun.

Toisinaan oli pakko nousta kurkkimaan jo ennen herätystä, oliko siellä varmasti uunituore leipä valmistumassa – ja olihan se.

Tai sitten ei, sillä leivän teko robotillakin vaati opettelua, kokeilua, onnistumisia ja epäonnistumisia. Muutaman kerran leivän kuohkeudesta ei ollut tietoakaan, vaan kivikova, sylinterin muotoinen möykky toimi paremmin jalkapallona kuin eväänä.

Leipäkone hankki kuitenkin päivä päivältä takaisin rahoja, mitä siihen tuli sijoitettua. Suoranaista voittoa laite alkoi tuottaa varsin pian. Leivän tuotantokustannuksissa pääsi kolmasosaan kaupan hinnoista.

Kotitekoinen leipä oli myös maukasta, tuoretta ja omista resepteistä tehtynä se tarjosi kokeilumahdollisuuksia, mitä kaupan hyllyiltä ei tuolloin löytynyt.

Leipää Tähtien sota -robotillamme ei ole kuitenkaan tehty enää vuosikausiin. Kauppa on vienyt voiton. Tosin pitsanpohjat syntyvät edelleen laitteella vaivattomasti ja nopeasti.

Tänäkin päivänä leipäkoneita myydään, mutta ei siinä määrin kuin 90-luvun alussa. Silloin niitä myytiin vilkkaaseen tahtiin johtuen lamasta. Leipähän on aina ollut kallista ja perheissä sitä kuluu paljon.

Jos siis leipäkoneiden menekkiä voi pitää jonkinlaisena lamamittarina, niin hyvinhän meillä menee: nykyisellään leipäkoneita löytää harvoin kaupoista. Ne ovat yleensä tilaustavaraa. Merkkien valikoima on myös supistunut 90-luvun alun lamavuosista.

Kerrassaan mainio kapine siis – tuo leipäkone, joka vuosien saatossa on hankkinut siihen sijoitetut varat korkoineen takaisin. Samalla se on tarjonnut monia hauskoja hupihetkiä.

Lähteet: YLE Lahti / Markku Lähdetluoma