Suomenruotsalaiset yhdistävät voimiaan kielensä puolustamiseksi

Suomenruotsalaiset haluavat osallistua entistä paremmin omaa asemaansa ja kieltään koskevaan keskusteluun. Tätä varten perustettiin helmikuussa Magma-akatemia. Akatemian tarkoituksena on vaikuttaa suoraan päättäjiin ja se järjestää päättäjille kursseja ruotsin kielestä ja suomenruotsalaisuudesta.

Kotimaa
Nils Erik Forsgård, Päivi Kärkkäinen ja Risto E.J. Penttilä
Nils Erik Forsgård (vas.), Päivi Kärkkäinen ja Risto E.J. Penttilä ovat mukana Magma-akatemian neuvottelukunnassa.YLE

Kaksi suurta suomenruotsalaista säätiötä Svenska kulturfonden ja Konstsamfundet ovat perustaneet oman lobbausryhmänsä saadakseen äänensä paremmin kuuluville. Magma-akatemian tarkoituksena on lisätä erityisesti päättäjien tietoja ja ymmärrystä Suomen kaksikielisyydestä.

- Ilmeisesti Suomen historian osaaminen ja tietämys siitä, että miksi maamme on kaksikielinen, on kertakaikkiaan vain liian laiha, sanoo Akatemian toiminnasta vastaava Martina Harms-Aalto.

Magma-akatemian tukena on neuvottelukunta, johon kuuluu vaikuttajia eri aloilta. Mukana ovat muun muassa Kansallisoopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen, amiraali Juhani Kaskeala ja toimittaja Tuomas Enbuske. Enbuske pitää suomenruotsalaisuutta tärkeänä osana Suomea.

- Minä olen kiitollinen, että voin itse puhua omaa äidinkieltäni, joka on suomi. Ja se johtuu pieneltä osalta myös esimerkiksi siitä ruotsinkielisestä eliitistä, joka 1800-luvun alussa alkoi puhua suomea ja tukea suomenkieltä. Niin ehkä minäkin voin nyt tehdä jotain, että voin tukea ruotsinkieltä, koska Suomi olisi älyttömän paljon tylsempi, jos täällä ei sitä olisi, Embuske katsoo.

Korkeakouluihin vähemmän painetta

Kriitikoiden mielestä Suomella ei ole varaa antaa etuoikeuksia ruotsinkieliselle vähemmistölleen. Hyvänä esimerkkinä kriitikoiden tarkoittamista etuoikeuksista on koulutus. Ruotsinkielisille on tarjolla korkeakoulupaikkoja omalla äidinkielellään suhteessa enemmän kuin suomalaisille.

- Ruotsinkielisistä suurempi osuus on onnistunut saamaan opiskelupaikan kun suomenkielisistä. Ei meillä niin tavattoman paljon ole ruotsinkielistä koulutusta, mutta tätä hakijapainetta siellä ei samalla tavalla ole kuin suomenkielisellä puolella, kertoo opetusministeri Henna Virkkunen.

Kritiikistä huolimatta kellään ei ole antaa tarkkoja lukuja suomenruotsalaisten etuoikeuksien aiheuttamista kustannuksista. Niiden laskeminen onkin lähes mahdotonta. Vertailuun pitäisi ottaa mukaan muut vähemmistöt ja kuinka muut ruotsinkielisistä palveluista hyötyvät. Esimerkiksi ruotsinkielisten korkeakoulujen oppilaista noin neljännes on suomenkielisiä.

Lähteet: YLE Uutiset