Rakuunaperinne on jättänyt jälkensä Lappeenrantaan

Rakuunakilta Ry on julkaissut Uudenmaan Rakuunapataljoonan elämästä ja toiminnasta kertovan historiikin. Tuore historiikki valottaa menneitä aikoja sekä komentajien, että varusmiesten muistelmien kautta. Historiikkitoimikunnan puheenjohtajan mukaan pataljoonan lakkauttamisesta huolimatta rakuunoiden historia näkyy yhä Lappeenrannassa.

kulttuuri
Breitenfeldin päivän 7.9.1968 ohimarssin vastaanotti Puolustusvoimien komentaja, kenraali Yrjö Keinonen. Marssimassa eturivissä toisena oikealta kenraali Adolf Ehrnrooth ja toisessa rivissä ensimmäisenä vasemmalta eversti Oiva Luomala.
YLE Etelä-Karjala

Rakuunahistoriikki 1945 - 2010 -kirjaan on koottu olemassa olevat muistot Rakuunapataljoonasta. Historiikkitoimikunnan puheenjohtaja, varusmiehenä rakuunoissa vuosina 1959 - 60 palvellut, Kalevi Markkanen kertoo, että teos poikkeaa tavanomaisesta. Teokseen on koottu komentajien, kouluttajien, varusmiesten ja reserviläisten muistelmia.

- Rakuunayhteisöä ja koulutusta tarkastellaan sotilashuumorin näkökulmasta. Tarinat ovat kuvitteellisia, mutta lukijat voivat aavistella niillä olevan myös todellisuuspohjaa.

Suuri osa ratsuväen historiaa koskevista opuksista käsittelee aikaa vuodesta 1918 vuoteen 1945. Tuore rakuunahistoriikki käsittelee aikaa tämän jälkeen. Uudenmaan Rakuunarykmentti jalkautettiin maaliskuun ensimmäisenä päivänä 1947.

Rakuunoiden jalkauttamisesta vastasi tuolloinen rykmentin komentaja Adolf Ehrnrooth kuuluisin sanoin:

- Rakuunat, te olette viimeinen ikäluokka, joka on saanut ratsuväkikoulutuksen Suomen armeijassa. Olen saanut esimiehiltäni käskyn jalkauttaa rykmenttini. Teen sen nyt. Valmiiksi - ratsailta!

- Se oli ymmärrettävää tehdä tämmöinen muutos. Se ymmärrettiin, vaikka historiallinen tuntuma hevosiin ja ratsuväkeen jäi nostalgisessa mielessä kaivelemaan, kertoo Kalevi Markkanen.

Uudenmaan Rakuunapataljoonan lakkauttamisesta oli käyty keskustelua jo aiemmin ja lopulta se lakkautettiin vuonna 1989. Tuolloin kampanjoitiin voimakkaasti rakuunoiden säilyttämiseksi.

- Jos lakkauttaminen olisi totaalisesti onnistunut, niin silloin Lappeenrannassa ei olisi eskadroonan suuruista Maasotakoulun rakuunajoukkoa, eikä muun muassa rakuunatunnuksia taikka soittokuntaa.

- Uskon, että sotilaskoulutuksella tulee Lappeenrannassa aina olemaan sijansa, jatkaa historiikkitoimikunnan puheenjohtaja Kalevi Markkanen.

Lähteet: YLE Etelä-Karjala