Kekkonen rokkaa ja taiteilee

Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen jätti jälkensä myös taidemaailmaan. Kekkosesta tehtiin patsaita, tauluja, reliefejä, mitaleita, kirjoja, vitsejä ja rock-laulu. Pääsipä Kekkonen itsekin näyttämään taitojaan taiteilijana.

kulttuuri
Presidentti Urho Kekkonen lyö naulaa taideteokseensa Kimmo Pyykön ateljeessa Keimolassa. Suntai-75 -näyttelyyn valmistunut teos "Niin on jos siltä näyttää" myytiin huutokaupassa Maailman Luonnon Säätiön hyväksi. Vuosi on 1975.
Kalle Kultala / YLE

Presidentti Urho Kekkosesta on tehty patsaita 80-luvulta alkaen. Ensimmäisen Kekkospatsaan teki kansantaiteilija Matias Keskinen vuonna 1984. Kekkospää oli vuonna 1989 esillä Oulun Rotuaarilla, kun se päätettiin siirtää pois Neuvostoliiton presidentin Mihail Gorbatshovin vierailun tieltä. Siirrettäessä patsas kuitenkin hajosi kadulle.

Vuonna 1990 UKK-muistomerkki paljastettiin Kajaanissa, jossa Kekkonen kävi koulua. Pekka Kauhasen suunnitteleman veistoksen abstraktisuus herätti kiistelyä.

Näköispatsaiden kannattajien tilaisuus tuli, kun Kekkosen 100-vuotispäiväksi alettiin puuhata uutta monumenttia. Kari Tervon ohjelmassa vei ylivoimaisen voiton Matti Peltokankaan suunnittelema Urkki ja Sylvi -näköispatsas.

Lopulta Pielavedellä paljastettiin vuonna 2000 Laila Pullisen veistämä, tunnistettava Kekkosen pää. Helsingin Hakasalmen puistoon pystytettiin puolestaan Pekka Jylhän ei-esittävä vesimuistomerkki Lähde.

Vasta vuonna 2008 Kekkonen sai kokovartalonäköispatsaan, kun Raahessa paljastettiin Matti Peltokankaan veistämä teos.

Kekkosesta on tehty myös useita reliefejä, mitaleita ja muistolaattoja.

Kenties kuuluisin taulu Kekkosesta maalattiin vuonna 1973, kun neuvostoliittolainen Ilja Klazunov maalasi kiistellyn maalauksensa. Pilapiirroksissa Kekkonen oli koko poliittisen uransa ajan vakiohahmo.

UKK päätyi myös lukuisiin ikonisiin valokuviin, joista tunnetuimpiin lukeutuu valokuvaaja Caj Bremerin ottama kuva Urho Kekkosesta ikkunassa. Kuvassa presidentin oikea käsi on sydämellä takin liepeen alla napoleonmaisesti.

Vuonna 1975 Kekkonen päätyi 500 markan seteliin. Postimerkeissä UKK on komeillut vuosina 1960, 1970, 1980 ja 1986.

Kekkonen kuvataiteilijana

Vuonna 1975 Kekkonen tarttui itse pensseliin kuvanveistäjä Kimmo Pyykön ateljeessa. Sekatekniikalla valmistetun teoksen valmistamiseen presidentti tarvitsi myös kolvia ja vasaraa. Syntyneen naisfiguurin nimi oli Niin on, jos siltä näyttää.

Teos sai alkunsa, kun toimitusjohtaja Matti Viherjuuri houkutteli UKK:n Taidehallissa pidetyn amatööritaiteilijoiden suurnäyttelyn suojelijaksi ja näytteillepanijaksi, ja houkutteli presidentinkin ryhtymään taiteilijaksi.

Teknisenä avustajana oli kuvanveistäjä Kimmo Pyykkö.

Kekkonen arveli tuolloin, että tosikot paheksuvat tasavallan presidentin taideleikkiä. Omien sanojensa mukaan hänellä oli kuitenkin työtä tehdessään rajattoman hauskaa.

Naisfiguurin julkistamistilaisuudessa UKK esitteli medialle myös leipälapiosta ja hevosen kuolaimista valmistamansa omakuvan. Presidentinvaalien alla sen kopioiden myynnillä rahoitettiin Kekkosen vaalikampanjaa.

Kekkonen sanataiteilijana

Kekkonen työskenteli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä toimittajana Kajaani-lehdessä ja Kainuun Sanomissa sekä päätoimittajana Ylioppilaslehdessä. Myöhempinä vuosikymmeninä hän pakinoi muun muassa nimimerkeillä Pekka Peitsi ja Liimatainen. Kekkosen terävä kynä kirjoitti myös niin kutsuttuja myllykirjeitä, joissa presidentin vastustajat saivat kuulla kunniansa.

Kekkonen kunnostautui jo 16-vuotiaana näytelmäkirjailijana. Tuolloin syntyi Raittiuslupaus-pienoisnäytelmä, joka hautautui vuosikymmeniksi arkistoon, ja tuli julki vasta vuonna 2008.

Kekkonen kirjoitti myös useita kirjoja, ja oli - ja on edelleen - vielä useamman kirjan aiheena. Kekkonen on esiintynyt niin elämäkertojen, paljastuskirjojen kuin romaanienkin sivuilla. Esimerkiksi Jari Tervon Myyrä-kirjassa ja siitä tehdyssä näytelmässä Kekkonen on suuressa roolissa.

Sarjakuvataiteilija Matti Hagelberg piirsi Kekkosen vuonna 2004 sarjakuvakirjan sankariksi teoksessa Kekkosen muiston puoliintumisaika on 10 000 vuotta.

Laulunaiheeksi presidentti päätyi vuonna 1969, kun Kekkonen-rock ilmestyi kirjallisuuslehti Nuoren voiman liitelevyllä. Taiteilijat antoivat levyn myös presidentille. Seuraavana vuonna rock-laulu ilmestyi Suomen Talvisodan Underground-LP:llä.

Vitsikkään rockin ohella Kekkosesta on syntynyt useita vitsejä ja kaskuja. Kekkonen synnytti ylivoimaisesti enemmän kaskuja kuin muut presidentit sitä ennen tai sen jälkeen. Vitsit ja pilajutut koottiin kirjaksi, jota presidentti itse piti liian mietona.

Lähteet: YLE Uutiset