Kekkosen perintö näkyy politiikassa

Suomen pitkäaikaisimman presidentin Urho Kekkosen syntymästä tulee tänään kuluneeksi 110 vuotta. Historiantulkintoja esitellään iltapäivällä juhlaseminaarissa, jossa puhuvat muun muassa presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Mari Kiviniemi. Kekkosen poliittisen perinnön jälkipuinti nostaa lämpöä vielä tämänkin päivän politiikassa.

talous
Presidentti Urho Kekkonen Paavon polku -kuntotapahtumassa Upinniemessä vuonna 1964. Kekkonen nousee ylös rantakalliota, perässä puolustusministeri kenraalimajuri Kaarlo Leinonen.Kalle Kultala

Urho Kekkosen politiikan jälkiarviointi jakaa mielipiteitä vanhaan malliin. Sosiaalidemokraateista ja kokoomuksesta löytyy yhä Kekkos-kammoa, kun taas keskustassa tartutaan hädän hetkellä Kekkos-nostalgiaan.

Matti Vanhanen nojasi kolmannen tien talousohjelmansa Kekkosen oppeihin ja eurovaaleihin keskusta ratsasti Kekkosella. Kainuun kekkoslainen Paula Lehtomäki pukeutui ylpeänä Kekkos-paitaan.

- Kyllä Urkki on lähellä keskustan nykyjohdon sydäntä, vaikka hänen aktiivivuosistaan on jo aikaa. Hyvät ystävät, tulette näkemään, että Kekkosen perinnön pohjalle voi rakentaa hyvin tulevaisuutta euro- ja länsihenkisessä keskustassa myöskin 2010-luvulle katsottaessa, Lehtomäki nostatti vaalihenkeä huhtikuussa 2009.

Ylä-Savon kekkoslainen Seppo Kääriäinen ymmärtää Kekkos-nostalgian.

- Yritettiin osittain onnistuenkin saada omaa vähän passiivisena uinunutta keskustaväkeä liikkeelle EU-vaalien merkeissä muistuttamalla Kekkosen toimintalinjasta eli siitä, että aina pitää ajaa kansallista etua, kun se on mahdollista.

- Aina pitää ajaa Suomen ja suomalaisten etua varsinkin EU:ssa, joka ei ole mikään hyväntekeväisyysjärjestö vaan siellä tosiasiassa kyllä kamppaillaan kansallisten etujen välillä joskus ehkä jopa liian pitkälle mennen. Minun mielestäni siinä tilanteessa tämä Urhoutta Eurooppaan oli oivallinen valinta ja sai kyllä väristyksiä aikaan, Kääriäinen arvioi.

Tasoitti tietä länteen

EU-Suomessa Kekkosen arvoa on nostanut se, että hyvät idänsuhteet tasoittivat tietä läntiseen talousyhteistyöhön.

- Hän todella vaikeissa kansainvälisissä olosuhteissa, kylmän sodan vuosina, hoiti taitavasti Suomen ulkopolitiikkaa, suhteita sekä itään että länteen, ja jopa sillä tavalla, että tuona aikana Suomen yhdentyminen länteen päin kaupassa ja taloudessa sai todella ratkaisevan sysäyksen, Kääriäinen kiittelee Kekkosen toimintaa.

Kekkosen voiman vuosina sisäpolitiikka oli repivää. Kekkonen hajotti eduskunnan kahdesti ja runnoi hallituksia kasaan. Kääriäisen mukaan tyylipisteistä voidaan olla eri mieltä, mutta Kekkosen perinnössä on myös paljon kestävää.

- Palautan mieliin Kekkosen sanonnan, että Suomi toimii mieluummin lääkärinä kuin tuomarina kansainvälisessä politiikassa ja kansainvälisissä ristiriitatilanteissa. Minun mielestäni se on todella kestävää perintöä tänäkin päivänä ja oiva tienviitta Suomen tämän päivän ulkopolitiikan johtohenkilöille, Kääriäinen korostaa.

Kekkos-nostalgiaa on luvassa myös tulevissa eduskuntavaaleissa, kun Kekkosen viimeinen ulkoministeri Paavo Väyrynen haastaa kokoomuksen Nato-linjaa.

Lähteet: YLE Uutiset