Kaupunkilaisten omistamat metsät jäävät usein hoitamatta

Kaupunkilaiset omistavat yhä enemmän metsiä. Monella ei kuitenkaan ole tietoa, miten metsää hoitaa. Ajanpuute ja etäisyys vaikeuttavat monen kaupunkilaisen metsänhoitoa.

Kotimaa

Espoon Tapiolassa tänään järjestetyssä Pääkaupunkiseudun Metsäpäivässä jaettiin tietoa kaupunkilaisille metsänomistajille. Nykyään metsänomistajista noin 25 prosenttia on kaupunkilaisia. Osuus kasvaa perintöjen myötä lähivuosina.

Vaikka osa kaupunkilaisomistajista on lähtöisin maaseudulta, myös kaupungissa syntyneiden metsänomistajien määrä kasvaa. Tuhansissa suomalaiskodeissa pohditaankin, miten perintömetsää pitäisi hoitaa. Metsäpäivillä tietoa haettiinkin perusasioista.

- Päällimmäisenä ovat olleet kysymykset, miten metsässä pitäisi hoitaa ja mistä metsänhoitoon saa apua. Siellä tarvitaan apua ihan käytännön töihin, kuten istutuksiin ja raivauksiin, kertoo hallintojohtaja Yrjö Perälä Metsäliitosta.

- Suurin virhe on passiivisuus eli se, että metsässä ei tehdä mitään. Ja näitä metsiä on Suomessa aivan liikaa, jatkaa Perälä.

Myös ajanpuute ja etäisyys vaikeuttavat monen kaupunkilaisen metsänhoitoa.

- Etäisyys siihen omaan metsään kasvaa. Se on hyvin tyypillinen piirre etenkin pääkaupunkiseudulla, missä on tuhansia metsänomistajia, joiden metsät ovat tuolla kaukana ympäri Suomea, kertoo Perälä.

Ammattilaisten apu on kysyttyä

Moni turvautuukin ammattilaisten apuun metsänhoidossa. Erilaisten metsänhoitopalveluiden ostaminen lisääntyy jatkuvasti. Vaikka alalle tulee jatkuvasti uusia yrityksiä, lisää tarjontaa kaivattaisiin. Etenkin kesän Asta- ja Veera-myrskyjen jälkeen ammattilaisapu oli tarpeen monelle metsänomistajalle, joiden puita myrskyt olivat kaataneet.

- Me käytämme asiantuntijapalveluita. Perhetilanne ja etäisyys vaikuttavat ja vanhemmat tai isovanhemmat eivät enää joka paikkaan jaksa ja kerkeä, kertoo Itä-Suomessa metsää omistava Jarkko Vehviläinen Espoosta.

Metsänomistajien kaupunkilaistuessa myös asenne metsään muuttuu. Taloudellisen hyödyn lisäksi metsää halutaan käyttää yhä enemmän vain rentoutumiseen ja perinteiden vaalimiseen.

- Onhan se taloudellinen turva. Toisaalta käytämme metsää virkistykseen. Opastamme lapsille, mitä metsä ja luonto voivat olla, Vehviläinen kuvailee.

Lähteet: YLE Uutiset / Aishi Zidan