1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle Uutisten artikkeliarkisto

Kun Kiinassa tuulee

Muut tekevät mitä osaavat, mutta kiinalaiset mitä haluavat. Kun kiinalaiset haluavat muuttaa elämäntapaansa ympäristöystävälliseen suuntaan, keinoiksi kelpaavat mm. suomalaiset keksinnöt.

Kiina on maailman vanhin katkeamaton kulttuuri. Tuhansia vuosia Kiinassa on tehty merkittäviä keksintöjä ja ennakkoluulottomasti menestyksellisiä sovelluksia muiden keksinnöistä. Nyt maa on ottamassa takaisin vuosituhantista paikkaansa maailmankaupan ja sivistyksen keskeisenä tekijänä.

Jo Kiinan muuri näytti maailmalle, että kiinalaiset pystyvät mihin tahansa. 150 vuotta lännen rautatieinsinöörit tiesivät, että suuren nousukulman takia Tiibetiin ei koskaan ajaisi junaa. Nyt ajaa. Jangtse-joen suurpatokaan ei ole näpertelyä.

Kun kiinalaiset lähtevät korjaamaan energiatasettaan, he tekevät senkin näyttävästi.

Guangzhoussa tai vanhalta nimeltään Kantonissa valmistuu ensi vuonna rakennus, josta tullaan puhumaan. Helmijoen torni, 310 metriä, ei ole Kantonin korkein pilvenpiirtäjä. Mutta se on energiatalouden edelläkävijä, jossa käytetään myös suomalaista teknologiaa mm. Vaasan yliopiston asiantuntijoiden avustuksella.

Helmijoen torni ei, jos kaikki menee suunnitellusti, kuluta ulkopuolelta tuotua energiaa lainkaan. Kaikki suuren toimistopilvenpiirtäjän tarvitsema energia tulee auringosta ja tuulesta.

Reikiä taloon

Helmijoen tornissa on neljä isoa aukkoa. Rakennuksen muoto ohjaa tuulen aukkoihin, joissa ne pyörittävät Suomessa keksittyjä ja kehitettyjä windside-turbiineja. Koska rakennus läpäisee tuulta ja ottaa siitä energiaa, sen sijaan että pönöttäisi perinteisesti tuulta vastaan, rakenteita on voitu keventää.

Windside-turbiini on suuresti parannettu Risto Joutsiniemen kehitelmä suomalaisen Sigurd Savoniuksen lähes sata vuotta sitten keksimästä turbiinista, joka perustuu roottorien sijasta kahteen spiraaliksi pyöräytettyyn siipeen. Yleensä turbiinin akseli on pystyssä, jolloin laite tuo mieleen tuulessa pyörivän korkkiruuvin.

Näky on tuttu ainakin Raision Myllyssä asioiville, kaksi Windsidea ovat kauppakeskuksen tunnus samalla kun pumppaavat vettä.

Kiisteltyä tekniikkaa

Windside-turbiineja on pidetty maailmalla kalliina. Ainakin Yhdysvalloista raportoidaan myös. että sähköntuotanto ei yllä lähellekään laskelmia, liekö asennusvirheitä tehty. Paperillahan suomalainen voimanlähde on ylivoimainen ja äänettömyyden ja mukavan ulkonäön takia käyttökelpoinen missä vain tuulee. Periaatteessa niitä voisi valmistaa vaikka kierrätysmuovista. Mutta ehkä se juuri pelottaa.

Tuulivoimateollisuus on läheisesti kytköksissä terästeollisuuteen. Suurten teräsroottoreiden kysyntä pyörittää valtavia ahjoja. Windside-turbiinien hiilijalanjälki on paljon pienempi.

Suomalaisen keksinnön totuuden hetki koittaa ensi vuonna. Jos Helmijoen tornin turbiinit toimivat suunnitellusti, ne alkavat varmasti yleistyä. Jos homma menee reisille, kilpailijat ajavat ohi. Mutta jääpä edes sievä pilvenpiirtäjä.