Syöminen voi olla seikkailu

Maistaa pitää ja nirsoilija saa odottaa seuraavaa ateriaa. Mammapiirin linjat ovat selvät - poikkeuksia varten ovat mummulat. Pääosin syöminen sujuu lasten kanssa mukavasti, ja nirsoilun takaa voikin löytyä todellinen ongelma.

ruoat
Äiti syöttää lastaan.
YLE

Tiia Rantalan perheessä syöminen lähti käyntiin varsin vaivattomasti, samoin Päivi Pernulla. Alkuruokana on tarjoiltu maitoa luonnonpakkauksesta. Katja Heikkiniemen isokokoinen esikoinen nautti myös lisämaitoa, joten pullorumbakin tuli tutuksi.

Kiinteisiin siirryttiin perheissä perinteisesti: vellien kautta hedelmäsoseisiin, perunaan ja kotitekoisiin ruokiin.

- Sen virheen tein ensimmäisen lapsen kohdalla, että hienonsin ruuan hyvin pieneksi. Sitten kun piti siirtyä vähän karkeampaan ruokaan, tulikin stoppi, nauraa Tiia.

Katjan 4-vuotiaalla on parhaillaan "yäk kasviksia" -vaihe. Nuorempi taas syö mitä vain.

"Nirsoilun" takaa löytyi selvä syy

Päivin esikoisella syöminen sen sijaan oli hankalaa. Mössöt menivät, mutta kokkareet tulivat saman tien ulos.

- Yritettiin lahjoa, pakottaa ja tehdä kausia, jolloin syöminen on tosi mukavaa. Mutta kyllähän se on epätoivoista, kun lapsi ei syö. Se meni sen piikkiin, että lapsi on oppinut nirsoilemaan. Ei siinä ollut paljon tehtävissä, pienissä määrin koetettiinlisätä ruoka-aineita.

Paineet teorian ja todellisuuden välillä olivat isot:

- Aina puhutaan siitä, miten monipuolista ruuan pitäisi olla, mutta ne ruoka-aineet, mitä meni alas, olivat hyvin yksipuolisia. Ja määrät älyttömän pieniä, muistelee Päivi.

Syyksi paljastui lopulta tiukka kielijänne lapsen ollessa 5-6 vuoden iässä. Ongelmista päästiin vasta "nipsaisun" avulla.

Muut Päivin lapset söivät ongelmitta. Ja myös esikoispoika kasvoi ja kehittyi normaalisti, mikä toi helpotusta seuraavien lasten suhteen.

- Ei tässä enää ota niin paineita.

Rytmi pitää olla

Mammapiirin äitien periaatteisiin kuuluu se, että ruokaa on aina maistettava. Vaihtoehtoja ei tipu, vaan seuraava ateria on ajallaan ja syömästä kieltäytyvä saa sinnitellä siihen asti.

Nirsoilu astuu monesti asiaan vaikkapa päivähoitoon lähdettäessä. Silloinkin Tiia korostaa, että maistaa pitää. Päivin mielestä säännöllinen ruokarytmi on ehdoton: silloin päivä jäsentyy ja myös nälkä rytmittyy.

Vanhemmille ladatut suositukset lasten ravinnosta asettavat paineita tai ainakin vaatimuksia mammapiirinkin äideille. Kalaa tulee tehtyä liian harvoin, mutta kaksi lämmintä ateriaa ja terveelliset välipalat tulee kyllä hoidettua.

- Herkut tulevat sitten kyläillessä, ne eivät kuulu vaikkapa välipalaan.

Mummula on kuitenkin poikkeus. Siellä herkkuja saa syytää sumeilematta, kunhan kunnioittaa karkkipäivää - jos sellainen perheellä on.

Lähteet: YLE Keski-Pohjanmaa