Keitä olivat turunen, jokinen ja eetvartti?

Suomen kieli on pullollaan värikkäitä ja kuvaavia sanontoja, joiden alkuperä on harmillisesti hämärän peitossa. Kielitoimistolta sanontojen alkuperää kysytään tuhkatiheään, ja taustoittavalle fraasisanakirjallekin olisi tilausta.

sanonnat
YLE

Ajatellaanpa esimerkiksi sellaisia sanontoja kuin "täynnä kuin turusen pyssy" tai "levällään kuin jokisen eväät". Sielunsa silmin on helppo nähdä sekä se alkuperäinen sanonnan tarkoittama Turunen tussareineen, että surullisen kuuluisa Jokinen, jolla oli jokseenkin pahoja vaikeuksia pitää tavaransa järjestyksessä. Pakkohan näillekin sanonnoille on esikuvansa olla.

Entäpä sitten eetvartti? Sanotaan, että joku "tekee eetvarttia", siis "hyvää". Mutta kuka oli se alkuperäinen Eetvartti? Kielitoimiston Taru Kolehmainen pahoittelee, ettei tiedä, mutta veikkaa sanonnan lähteneen liikkeelle pienestä paikallisesta ilmiöstä.

- Sanonnat ovat voineet saada alkunsa hyvinkin pienestä piiristä. Joku vääräleuka on heittänyt hyvän sukkeluuden, joka on jäänyt elämään ja lähtenyt leviämään.

Sanonnalle vetoapua kirjallisuudesta

Joskus pienen piirin sanonta on voinut saada lisäpontta kirjallisuuden kautta. Jos kirjailija on laittanut kuulemansa nokkeluuden paperille, pian sitä on toistellut koko kansakunta. Nykypäivänä ilmiö on tuttu pulttiboissien, kummeleiden ja julmahuvien katsojille. Tarpeeksi pitkän ajan jälkeen kukaan ei enää muistakaan, mistä sanonta sai alkunsa.

Taru Kolehmaisen mukaan sanontojen alkuperää joutuu etsimään kissojen ja koirien kanssa, mutta useimmiten lopussa odottaa vesiperä. Markkinoilla olevat fraasisanakirjatkin tyytyvät vain selittämään sanontojen merkityksiä, syntyhistoria on liian kova pala purtavaksi niillekin.

- Tämä on sellaista aluetta kielessä, jossa on hyvin vaikea päästä asian alkujuureen, Kolehmainen voivottelee.

Lähteet: YLE Lahti / Juha Paaso