Teatteriin voi mennä pynttäämättä

Kaikenlainen myönteinen reagointi teatteriesitykseen on sallittua, kannustaa teatterin tiedotuskeskuksen johtaja Hanna Helavuori. Käyttäytymiseen ei siis ole tiukkoja sääntöjä ja myös pukeutumisessa etiketti - tai kuvitelma siitä - syntyy teatteriyleisön kesken, teatterintekijät haluavat pitää kynnyksen tulla esityksiin pukeutumisen suhteen mahdollisimman matalana.

teatteritaide
YLE / Henna Huuskonen

Teatteri ei ole irrallinen saareke yhteiskunnassa, vaan monella tapaan yhteydessä sekä henkiseen, että fyysiseen ympäristöönsä. Suomalaisissa teattereissa käyttäydytyään siis kuten Suomessa yleensäkin, hillitysti ja hallitusti.

Talojen, teatterien ja esitysten välillä on kuitekin, samoista ympäristöstä johtuvista syistä, eroja.

- Kussakin teatteritalossa yleisö käyttäytyy ja pukeutuu hieman eri lailla, kertoo teatterin tiedotuskeskuksen johtaja Hanna Helavuori.

Hänen mukaansa teatterikäytökseen ja - pukeutumiseen vaikuttavat hyvin monet asiat, mutta teatterintekijöiden viesti yleisölle etiketistä on selvä.

- Teatterintekijät haluavat pitää kynnyksen esityksiin mahdollisimman matalana. Heidän intresseissään ei ole miettiä etikettiä, vaan miten kaikki ihmiset tulisivat teatteriin, kuvaa Helavuori.

Ensi-ilta on juhla

Eli pyntätä teatteriin ei tarvitse, kaikki asut farkuista tummaan pukuun ovat tervetulleita. Toki ensi-ilta eroaa muista esityksistä, koska siellä yleisössä on kutsuvieraita. Ensi-ilta on eräänlainen juhlatilanne.

- Pukeutumiseen vaikuttavat myös esityksen sisältö, teatteri symbolisena ympäristönä, ihan jopa kyseisen teatteritalon ulkonäkö, sijainti, aulatilat, millaisia ihmisiä siellä käy, luettelee Helavuori.

Pukeutumisen määrittelevät siis teatterikävijät. Teatteri on kiinteässä yhteydessä tapaan, jolla käyttäydytyään muuallakin.

- Voisi toivoa, että kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä otetaan huomioon toiset. Voisi toivoa joustavuutta puolin ja toisin. Teatteritilanne on keskinäisen lahjan antamista ja me reagoimme käytöksellämme, kerromme miten me sen teatterin antaman lahjan vastaanotamme- teatterit eivät sääntöjä aseta, lupaa Helavuori.

Taputa ja naura, jos naurattaa

Erityisesti aplodien ja muun myönteisen reagoinnin teatterin tiedotuskeskuksen johtaja Hanna Helavuori toivoo vapautuvan. Yhteiskunnassamme on tapana ajatella, että kaikkien pitäisi käyttäytyä ja reagoida samalla tavalla. Taputtaa siis voi niin kauan, kuin haluaa. Se on tapamme kiittää, muttei sitäkään tarvitse liioitella. Spontaanit reaktiot - nauru ja taputukset esityksen keskellä - ovat haluttuja.

- Kaikki missä yleisö elää mukana, on mannaa ja siivittää näyttämöllä -kaikenlainen myönteinen palaute sallitaan!

Lähteet: YLE Lahti