Nettiuhkaukset poliisin päivittäinen riesa - tekijöillä usein "nörttitaustaa"

Ihmisiin ja yhteisöihin kohdistuvat uhkaukset ovat lisääntyneet. Poliisin mukaan sosiaaliset mediat ovat tehneet uhkailusta entistä helpompaa, mutta myös poliisien taidot tekijöiden kiinni saamiseksi ovat kehittyneet. Pelkästään Helsingissä erilaisia uhkauksia kirjataan päivittäin ja joka viikko joudutaan käynnistämään laajoja selvityksiä. Joskus tapausten tutkiminen vaikeutuu, kun ulkomaista virka-apua ei tule pyynnöistä huolimatta.

Kotimaa
Kädet näppäimistöllä, "Tiedän missä asut!!!" -teksti ruudulla
Poliisi selvittää päivittäin kouluihin, virastoihin tai yksityishenkilöille lähetettyjä uhkausviestejä. Tekijöiden jäljille päästään kuitenkin aiempaa nopeammin.

Näkyminen tiedotusvälineissä tai leimautuminen kiistakysymyksen osapuoleksi altistaa ihmisen myös uhkailulle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työntekijät ovat saaneet rokotuskohun takia runsaasti kriittisiä viestejä, joista osa on asiattomia tai jopa uhkaavia.

- Meillä on turvapäällikkö, jonka kanssa keskustelemme. Jos viesteissä on selvästi fyysiseen turvallisuuteen liittyviä asioita, pitää sellaiset tietenkin selvittää, sanoo THL:n pääjohtaja Pekka Puska.

Puska kertoo saaneensa kolme vuotta sitten uhkaavia viestejä, minkä jälkeen hän keskusteli Suojelupoliisin asiantuntijoiden kanssa turvallisuudestaan. Supo arvioi ylimpään valtiojohtoon kohdistuvia uhkia. Keskusrikospoliisi taas tutkii vakavimpia uhkauksia, mutta valtaosa uhkauksista käsitellään poliisilaitoksilla ympäri Suomea.

Uhkaukset työllistävät eniten pääkaupungissa

Eniten uhkauksia tutkitaan Helsingin poliisilaitoksella. Osittain tämä johtuu siitä, että kaupungissa on enemmän julkisuuden henkilöitä kuin muualla.

Ylikomisario Heikki Porola Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että poliisin työmäärä on lisääntynyt jatkuvasti, kun uhkailijoille on tullut käyttöön uusia välineitä. Nykyään erilaisiin uhkauksiin törmätään laitoksella päivittäin. Haasteena on selvittää, mitkä uhkaukset kertovat todellisesta ja vakavasta uhasta.

- Viikottain teemme isompia selvittelyjä, joissa tehdään vaarallisuusarviointeja. Suurin osa on kollektiiviuhkauksia, kuten koulu-uhkauksia ja pommiuhkauksia, mutta osa on suunnattu myös yksittäisiin henkilöihin, Porola kuvaa.

Pelkästään koulu-uhkauksia on ollut kymmeniä eri puolilla Suomea. Viimeksi perjantaina koulu-uhkaajaksi epäilty nuori mies otettiin kiinni Helsingissä. Porola kertoo että poliisilla on koulu-uhkailuissa nollatoleranssi; esitutkinta viedään aina loppuun ja tekijä vastuuseen.

"Useimmilla uhkailijoilla nörttitausta"

Uhkailujen lisääntyminen on kehittänyt myös poliisin osaamista. Tekniset keinot tekijöiden löytämiseksi ovat kehittyneet ja kirjoittelijoiden jäljille päästään nopeasti. Myös uhka-arvio valmistuu entistä nopeammin. Porola kertoo että poliisille on alkanut muodostua kuva tyypillisestä uhkailijasta.

- Useimmilla on ollut nörttitausta, mutta ihan selkeätä profiilia ei vielä voida tehdä. Profilointi on kuitenkin meneillään, hän sanoo.

Rajat ylittävä tietoverkko tuo rikostutkijoille myös ongelmia. Kun palvelin on ulkomailla, joutuu poliisi pyytämään virka-apua ulkomailta, mutta aina pyyntöihin ei suostuta. Esimerkiksi maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin uhkailutapauksessa ei päästy keräämään todisteita siitä, kuka oli tekaissut ministerin nimiin Facebook-profiilin.

Lähteet: YLE Uutiset / Tuomas Kerkkänen