Siipirataslaiva Lahtis odottaa uutta elämää

S/S Lahtis on tuhansien tarinoiden laiva. Se rakennettiin Turussa 1860 -luvulla ja vuosien varrella se on vaihtanut omistajaa toistakymmentä kertaa. Yksi kuitenkin on ja pysyy ja se on Lahtiksen kotijärvi: Päijänne. Nyt laivavanhus odottaa uutta elämää Päijänteen rannalla Noukanniemessä.

vesikulkuneuvot
Siipirataslaiva Lahtis on rakennettu vuonne 1866.
Siipirataslaiva Lahtis odottaa uutta tulemistaan Noukanniemessä.YLE / Markku Saarinen

Lahtis rakennettiin Crichtonin konepajalla Turussa vuonna 1865. Alus joudittiin purkamaan osiin, jotta se voitiin kuljettaa rekikyydillä Päijänteen rannalla Vähä-Äiniössä sijaitsevalle telakalle. Siellä se jälleen niitattiin kokoon ja varusteltiin vesillelaskukuntoon. Lahtis aloitti reittiliikenteen kesäkuussa 1866 kulkien kahdesti viikossa Vääksyn ja Jyväskylän välillä. Muina aikoina Lahtis veti proomuja.

Paitsi useita omistajia, on Lahtiksella ollut myös useita ulkoasuja. Se on muuttuunut siipirataslaivasta potkurilaivaksi ja taas takaisin. Lahtis on toiminut matkustajalaivana, rahtihöyrynä ja proomuna. Nykyään Lahtiksesta on jäljellä vain ruostunut runko mutta silti sen elämä ei ole ohi: Lahtista kunnostetaan kuumeisesti ja tavoitteena on, että jonain päivänä Lahtis-laiva vielä lipuu pitkin Päijänteen pintaa. Kunnostusurakkaa vetää Lahtis - Siipiratas Höyrylaivaseura.

Peräpää ensin, sitten keulan kimppuun

Vaikka alus kököttää Noukanniemessä Päijänteen rannalla ja telakalla on hiljaista, ovat kunnostustyöt täydessä käynnissä. Laukaan Järvilinnassa pusketaan töitä ahjo hehkuen, sillä laivaa kunnostetaan perinteitä kunnioittaen.

- Täällä tehdään perinnelaivan rakentamiseen liittyviä pajatöitä, täällä on työvälineet ja pajat ja ahjot valmiina, joten täällä on hyvä tehdä nimenomaan näitä pajatöitä, kertoo Höyrylaivaseuran varapuheenjohtaja Pertti Virtanen.

Lahtis-laiva makaa Noukanniemessä kahtena kappaleena ja Virtasen mukaan parhaillaan kunnostetaan laivan perärunkoa. Laivan laitoja madallettiin, kun se muutettiin proomuksi ja ensimmäisenä urakkana onkin laivan laitojen korottaminen.

- Perärungon laidoitus korotetaan kansikorkeuteen ja kansipalkit pannaan paikalleen ja näin saadaan perärungon kantavat rakenteet kuntoon. Kun perä on kunnossa, siirrymme etuosan kimppuun, kertoo Virtanen kunnostustöiden etenemisestä.

Laivanrakennusperinnettä tuleville polville

Samalla kun laivavanhus saa uuden elämän, haluaa laivan ympärille perustettu seura opettaa perinteisiä laivanrakennusmenetelmiä nuoremmalle polvelle. Perinteisiä menetelmiä käytetään aina, kun se vain suinkin on mahdollista.

- Nimenomaan perinteen siirto ja vanhan laivanrakennuksen tietotaito pyritään säilyttämään, sillä Suomessa on paljon museolaivoja, joiden kunnostuksessa pitäisi käyttää näitä perinteisiä menetelmiä, toteaa Virtanen.

Kansainvälisestikin merkittävä alus

Lahtis-laivan kunnostus on vuosien urakka, sillä töitä tehdään pienellä porukalla ja vähäisin resurssein. Virtanen uskoo kuitenkin, että jonain päivänä Lahtis vielä lipuu pitkin Päijännettä, entistä ehompana.

- Meitä on 6-10 aktiivista lekanvarressa heilujaa ollut jokaviikkoisissa talkoissa Noukanniemessä mukana. Aluksen valmistumiseen on kuitenkin vielä matkaa, Virtanen sanoo.

Lahtis-laivaa kunnostetaan talkootyönä, materiaaleja ja työvälineitä on hankittu yksityisiltä saatujen lahjoitusten ja liikenneministeriön avustuksen turvin. Rahaa ei kuitenkaan koskaan ole liikaa.

- Uskon, että tulevaisuudessa Lahtis-laivan arvo monessakin mielessä huomataan ja sitä myöten saamme paremmin myös avustuksia, kun työ etenee, Virtanen sanoo.

Jos ja kun Lahtis saadaan jossain vaiheessa liikennöitävään kuntoon, on vesillelaskun hetki myös kansainvälisesti merkittävä tapahtuma. Tiettävästi maailmassa on vain kaksi sitä vanhempaa siipirataslaivaa. Norjassa liikennöi yhä vuonna 1856 rakennettu Skiblander ja Tanskassa 1861 rakennettu Hjejlen.

Lähteet: YLE Keski-Suomi