Kouluruoka ei juokse ravintotrendien perässä

Ruokailijan päätä saattavat sekoittaa monesti hyvinkin ristiriitaiset ravintotutkimukset. Kouluruoan valmistajat eivät kuitenkaan juokse ravintotrendien perässä, vaan tukeutuvat hitaasti ja harkitusti muuttuviin kouluruokasuosituksiin.

Kotimaa
Kouluruokailu
Juha Kivioja / Yle

Palvelupäällikkö Mirja Sinkkonen Heinolan kaupungilta vakuuttaa, että kouluruoan valmistusperiaatteet muuttuvat hitaasti. Esimerkiksi Heinolassa noudatetaan valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokasuosituksia, joita on tarkistettu pari vuotta sitten.

- Suositukset luovat päälinjan, mutta eivät sisällä yksityiskohtaisia ohjeita ruoanvalmistukselle, sanoo Sinkkonen.

Palvelupäällikön mukaan nyrkkisääntö on, että koululaisen lautasella on puolet vihanneksia, 1/4 perunaa ja 1/4 kalaa tai lihaa. Tämän lisäksi oppilaille tarjotaan leipää ja juomaa.

Kovaa eläinrasvaa kartetaan kouluruokailussa

Suomalaiset koululaiset ovat saaneet ilmaisen aterian jo yli 60 vuoden ajan.

Kunta ja koulu viime kädessä vastaavat siitä, millainen ruokailutuokio ja ruoka oppilaille tarjotaan. Ideana on, että kouluruoan nauttiminen on samalla opetusta terveellisestä syömisestä ja hyvästä käyttäytymisestä.

Kouluruoan pitäisi kattaa noin kolmannes oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta.

Vallitsevien kouluruokasuositusten mukaan koululaisille tarjottavan ruoan tulee sisältää monipuolisesti kasviksia, hedelmiä ja marjoja, runsaskuituista, vähäsuolaista leipää, pehmeää kasvisrasvalevitettä, perunaa/riisiä/pastaa, vähärasvaista lihaa/leikkelettä, kalaa vähintään kerran viikossa, rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita sekä janojuomaksi vettä.

Lähteet: YLE Lahti