Jäätiköiden sulaminen paljastaa Pohjolan muinaisia metsästysvälineitä

Ilmastonmuutoksen aiheuttama jäätiköiden sulaminen paljastaa Pohjolan muinaisia metsästysvälineitä nopeammin kuin arkeologit ehtivät kerätä niitä, kertovat pohjoismaiset arkeologit. Pohjolan korkeimpien vuorten jääpeite ei ole ollut vuosisatoihin näin pieni.

kulttuuri

Esineistöä paljastuu kiivasta vauhtia esimerkiksi Norjan Jotunheimen-vuoristosta, joka tunnetaan skandinaavisessa mytologiassa jättiläisten maana. Vuodesta 2006 lähtien tehtyjen löytöjen joukossa on metsästyskeppejä, nuolia ja jousia ja jopa 3 400 vuoden ikäinen nahkakenkä.

Esineitä on löydetty noin 600 pelkästään Juvfonnan jääkentältä läheltä Norjan korkeinta huippua Galdhøpiggeniä.

1 850 metrin korkeudessa paljastunutta maaperää tutkivan arkeologiryhmän tanskalainen johtaja Lars Piloe sanoo, että kyse on kuin aikakoneesta. Jäätikkö ei ole ollut näin pieni satoihin vuosiin.

Piloen mukaan heidän päähuolenaiheensa on nyt esineistön pelastaminen. Siitä huolimatta arkeologit tietävät, että he menettävät esineitä kaikkialla.

Ikijäästä vapautuva puu mätänee muutamassa vuodessa ja höyhenet, villa ja nahka hajoavat muutamassa päivässä, jos niitä ei viedä laboratorioon ja varastoida pakastimeen.

Jäätikkö- ja ikirouta-asiantuntija Rune Strand Ødegård Gjøvikin korkeakoulusta kertoo, että jotkut jääkentät ovat Norjassa pienimmät ainakin 3 000 vuoteen.

Juvfonna on vuoden aikana vetäytynyt 18 metriä ja paljastanut joukon esineitä, joiden arvioidaan olevan rauta- ja viikinkiajalta 1 000 - 1 500 vuoden takaa. Juvfonna supistui myös 1930-luvulla, mutta ei näin voimakkaasti.

Arkeologisia löytöjä on tehty myös muilla jäätikkö- tai ikirouta-alueilla Alaskasta Siperiaan.

Löydöt kertovat metsästystekniikoista

Juvfonnan jääkenttä ei juurikaan luisu alaspäin, joten esineet saattavat olla niillä sijoillaan, johon ne aikoinaan jäivät. Tämä voi tuoda lisätietoa entisaikain metsästystekniikoista.

Suurin osa Juvfonnasta löydetyistä esinestä on noin metrin pituisia metsästystikkuja. Jokaiseen kuuluu on erillinen noin 30 cm pitkä puukaistale, joka oli alun perin sidottu kepin päähän.

Arkeologit uskovat, että keppejä asetettiin 1 500 vuotta sitten riveihin parin metrin päähän toisistaan ajamaan peuroja kohti jousiampujia.

Tällaiseen metsästykseen tarvittiin arviolta 15 - 20 metsästäjää. Voidakseen ampua peuran metsästäjän todennäköisesti täytyi määstä noin 20 metrin päähän eläimestä.

Lähteet: Reuters