Kernaalanjärven kalan käyttöön rajoituksia PCB:n takia

Uusien tutkimustulosten valossa viranomaiset suosittelevat, ettei Janakkalan Kernaalanjärven ankeriasta syötäisi ollenkaan. Syynä on ympäristömyrkky PCB, joka on vaivannut järveä jo pitkään.

Kernaala
Kernaalanjärvi
Kernaalanjärveä vaivaa vanha PCB, minkä vuoksi järveen on asetettu kalastusrajoituksia.Arttu Horttanainen / Yle

Janakkalan kunta paikallisena terveydensuojelun viranomaisena suosittelee, että Kernaalanjärven haukien ja ahventen käyttöä rajoitetaan kahteen kertaan kuukaudessa.

Ankeriasta ei suositella syötäväksi ollenkaan. Kuhan käyttöön ei esitetä tässä vaiheessa rajoituksia.

Nyt julkaistujen tutkimustulosten perusteella Kernaalanjärven ahventen, haukien, sulkavien ja toutainten PCB-pitoisuudet ovat suuria. Näitä Kernaalanjärven kaloja ei ole myöskään lupa pitää kaupan. Kyseiset kalat ovat pitoisuustasoiltaan sama luokkaa kuin Itämeren lohet, taimenet ja isot silakat, joiden käyttöä ravintona on suositeltu rajoitettavaksi.

Tarkkailuohjelma päivitettävä

Kernaalanjärven pohja ja järveen johtava Tervajoki ovat vahvasti paperitehtaalta tulleen PCB:n kyllästämiä. Nykyään aineet ovat peittyneet pohjasedimenttiin.

PCB on peräisin Tervakoskella sijaitsevasta silloisen Enso-Gutzeit Oy:n erikoispaperitehtaasta. Vuosina 1956–1984 tehtaalla oli käytetty noin 5 000 litraa PCB-valmisteita, joista yli 900 litraa oli joutunut vesistöön.

Vuodesta 1986 alkaen Kernaalanjärven kalojen PCB-pitoisuuksia on seurattu velvoitetarkkailuun perustuen. Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa havaittiin vuonna 2005, että Kernaalanjärven kaloissa dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuus oli korkea.

Itä-Suomen yliopiston jatkotutkimuksissa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tarkemmissa analyyseissä korkeat pitoisuudet varmistuivat.

Tutkimustulosten valossa ja tiukentuneiden vierasainemääräysten vuoksi Hämeen ELY-keskus esittää PCB-tarkkailuohjelman päivittämistä.

Tarkkailuohjelman hyväksymisen yhteydessä kuullaan alan asiantuntijoita, vesialueen omistajia ja alueen kalastajia.

Kernaalanjärvi tunnetaan suurista kuhista

Kernaalanjärvi sijaitsee kirkon ja Hakoisten linnan välittömässä läheisyydessä.

Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön ja toimii sen eteläisimpänä alueellisena vesien kerääjänä. Kernaalanjärveen laskevat vetensä Lammin, Lopen, Rengon, Kalvolan, Hattulan ja Hämeenlinnan länsipuoliset vesistöt.

Kernaalanjärvi laskee vetensä Hiidenjokea pitkin pohjoiseen ja siellä olevaan Vanajaveteen.

Vuonna 1866 Kernaalanjärvestä pyydettiin Suomen alueen viimeinen monni. Nyt järvi tunnetaan suurista kuhistaan.

Kuhan käyttöön ei esitetä tässä vaiheessa rajoituksia, mutta kuhastakin on löydetty kohtuullisen korkeita PCB-pitoisuuksia.

- Kuhaa on pidetty kalana jota voi huoletta syödä, mutta nyt varmaan menee harkintaan paljonko sitä kalastetaan, aprikoi Kernaalan osakaskunnan puheenjohataja Markku Keijälä.

Lähteet: YLE Häme