1. yle.fi
  2. Uutiset

Nasa tutkii tihkusadetta Suomessa

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on aloittanut laajan tutkimuskampanjan Suomessa. Nasa tutkii tihkusadetta, sateen eri olomuotoja ja pilvien muodostumista Suomen ilmatilassa. Tutkimukset kestävät yli kuukauden ajan.

tiede
YLE Keski-Suomi / Niina Ryyppö

Tutkimuksen aikana Nasan tutkijat tekevät laajan lentomittauskampanjan eri puolilla Suomea. Nasan lentokone operoi Turun lentokentältä ja tekee tarkempia mittauksia Harmajalla, Järvenpäässä ja Emäsalossa. Lentojen aikana tehdään sademittauksia, joissa tutkitaan sateen eri olomuotoja ja korkeuden vaikutusta sateeseen.

Tutkimukseen osallistuu myös merentutkimusalus Aranda, jolle on asennettu useita havaintolaitteita, kuten pienoissadetutka ja sadepisarakokojakaumamittari, joilla tehdään sademittauksia mereltä.

Kampanjan tuloksia käytetään muun muassa satelliittiaineistojen käyttökelpoisuuden selvittämisessä. Nasa tekee kampanjan aikana yhteistyötä Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Mistä tulevat pilvet, mistä sade?

Tutkimuksen tavoitteena on hankkia lisätietoa pilvistä ja sateen muodostumisesta. Lennoilla mukana olevan korkeataajuustutkan avulla voidaan havainnoida aerosoleja ja seurata, miten ne toimivat pilvien tiivistymisytiminä. Aerosolihiukkaset vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja myös sitä kautta takaisin avaruuteen heijastuvan säteilyn määrään.

Aerosolihiukkasten ilmastovaikutukset tunnetaan tällä hetkellä paljon kasvihuonekaasuja paljon huonommin ja suurimmat epävarmuustekijät ilmastonmuutostutkimuksessa liittyvät juuri aerosolihiukkasiin.

Pilvien syntymisen jälkeen tutkitaan, mitkä pilvistä satavat. Suomen syksylle tyypillinen tihkusade on yksi mielenkiinnon kohteista, sillä usein sade ei päädy maanpinnalle vaan haihtuu matkalla.

Suomi sopiva tutkimuskohde

Nasa ei valinnut Suomea tutkimuskohteeksi sattumalta, sillä Ilmatieteen laitoksen kattava säätutka- ja säähavaintoverkosto tekee Suomesta erinomaisen testipaikan satelliittiaineistojen käyttökelpoisuuden tutkimukselle. Tarkat paikalliset havaintotiedot ovat tarpeen, jotta eri satelliittien kautta saatavien kaukokartoitustietojen paikkansapitävyys erilaisissa ilmasto-olosuhteissa voidaan varmentaa.

- Erityisesti pohjoisten ja kylmien leveysasteiden havainnoille on tarvetta. Yksi selkeä houkutin oli Ilmatieteen laitoksen Helsinki Testbed-verkosto. Testbed on pääkaupunkiseudun alueelle rakennettu tihennetty säähavaintoverkko, jonka avulla saadaan ajantasaista ja tarkkaa havaintotietoa, kertoo Ilmatieteen laitokselta projektivastaavana toimiva tutkimusprofessori Jarkko Koskinen.

Kumpulan tiedekampus on Nasalle luonteva yhteistyötaho myös siksi, että professori Markku Kulmala Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta tunnetaan uranuurtajana paitsi monivuotisten ilmakehämittausten tekemisessä ja tulkinnassa, myös nukleaatioteorian kehittämisessä.

Lähteet: YLE Keski-Suomi

Lue seuraavaksi