1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Naisten valmiusliitto

Naisten valmiusharjoitus on muutakin kuin metsässä rymyämistä

Naisten valmiusharjoituksissa harjoitellaan paitsi toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa, myös pärjäämään arjessa. Tärkeänä osana koulutusta on johtamistaitojen kehittäminen.

Naiset ilmoittautuvat harjoitukseen. Kuva: Mika Räisänen / Yle

MIKKELI Naisten Valmiusliitto järjestää Mikkelin Karkialammella viikonloppuna HIMOTTU 10 -harjoituksen, johon osallistuu yli 200 naista.

Valmiusharjoitus alkoi ilmoittautumisella ja varusteiden jaolla. Ensimmäistä kertaa harjoitukseen osallistuva mikkeliläinen Pirkko Riekkinen tuli mukaan toiminnan ja yhteishengen perässä.

- Sanotaan, että naiset eivät osaa toimia yhdessä, mutta tulin katsomaan, että täällä kyllä toimii.

Jokainen osallistuja valitsee itselleen sopivat kurssit. Ensimmäistä kertaa ohjelmassa mukana on asiaa tietoturvallisuudesta, mutta suurin osa kursseista keskittyy kriisitilanteissa selviytymiseen. Maastotaitojen lisäksi voi oppia esimerkiksi ensiapua ja toimintaa onnettomuustilanteissa.

- Meillä on monta menestystarinaa siitä, että kursseille osallistuneet osasivat toimia poikkeustilanteessa, kun oli etukäteen harjoiteltu, kuvailee Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Lotta Mertsalmi.

Valmiusliiton rooli selkeytynyt

Kurssilaisten ikähaitari on 20–80 vuotta. Monella on taustallaan partio- tai Martta-toiminta, joillakin asepalvelus. Naisten Valmiusliiton alkutaipaleella pohdittiin niin liiton sisällä kuin julkisuudessa maastopuvun käyttämiseen sisältyvää viestiä, mutta nyt se nähdään lähinnä yhteishenkeä nostattavana suojapukuna.

13 toimintavuoden aikana töitä onkin tehty Naisten Valmiusliiton roolin selkiinnyttämiseksi.

- Varautuminen siirtyy pois sodanuhkasta ja yksilön toiminnan merkitys korostuu. Tässä mielessä myös tämä työ helpottuu. Sitä myötä valmiusliiton rooli on selvästi kirkastunut. Helpottuu perustelu sille, minkä takia me olemme olemassa, kertoo pääsihteeri Lotta Mertsalmi.