Uudessa Viro-keskuksessa avautui laaja Baltia-kirjasto

Laaja vironkielisen kirjallisuuden kirjasto on saanut ajanmukaiset tilat Helsingin Sörnäisissä. Entisen kaasulaitoksen tiloissa toimivat myös virolais-suomalaisia kulttuuri-, matkailu- ja taloussuhteita edistävät järjestöt.

kulttuuri

Baltia-kirjasto palvelee käyttäjiään Viro-keskuksessa, joka avautui Suvilahden voimala-alueella perjantaina.

Kirjastossa on 35 000 nimikettä. Kokoelmaan kuuluu kirjojen lisäksi erilaisia painotuotteita, äänilevyjä ja tallenteita sekä latvian- ja liettuankielistä kirjallisuutta. Painopiste on historiassa ja kaunokirjallisuudessa.

- Kirjastomme on suurin virolaisen ja Viroon liittyvän kirjallisuuden kokoelma Viron ulkopuolella, kertoo ystävyysseura Tuglasin toiminnanjohtaja Juhani Salokannel.

Kirjaston runkona on merkittäviä lahjoituksia. Suomalaiset kerääjät ovat jo neuvostovallan vuosina keränneet varteenotettavia kokoelmia, jotka ovat siirtyneet Baltia-kirjastolle lahjoituksina.

- Kartutamme kokoelmiamme jatkuvasti, sillä meillä on vaihtosopimus Viron kansalliskirjaston kanssa, Juhani Salokannel sanoo.

Virolaisella kulttuurilla on nostetta

Viron itsenäistyttyä maan kulttuuri lähti lähes nollapisteestä, mutta se on tehnyt jyrkän nousun kahdessa vuosikymmenessä. Nyt kirjailijat etsivät kansallisia juuria ja ovat EU-kriittisiä.

- Virolainen lyriikka on avoimemmin yhteiskunnallista kuin tämän hetken suomalainen lyriikka, toteaa Salokannel.

Entisen kaasulaitoksen kunnostettuihin tiloihin levittäytyvät kolmessa kerroksessa myös Suomen ja Viron kulttuuri-, matkailu- ja taloussuhteita sekä koulutusta edistävät järjestöt. Aiemmin toimintaa harjoitettiin ahtaissa oloissa Kruununhaassa.

Galleria avaa uuden muotoilun näyttelyllä

Viro-keskuksella on käytössään yli 600 neliömetriä, ja lisää on tulossa. Ystävyysseura Tuglasin toiminnanjohtaja Juhani Salokannel iloitsee uusien tilojen tuomista mahdollisuuksista. Entinen näyttelytila oli kapea ja pimeänpuoleinen käytävä keskellä huoneistoa Mariankadulla.

- Nyt voimme järjestää kamarikonsertteja, näyttelyitä, seminaareja, esitelmätilaisuuksia ja elokuvailtoja, Salokannel kertoo.

Galleria avaa uuden virolaisen muotoilun näyttelyllä. Myös koko Viro-keskuksen kalustus on virolaista suunnittelua. Esimerkiksi työpöydät ovat koivuvaneria, jolla on virolaisessa muotoilussa vahvat perinteet.

- Virolaiselle muotoilulle on omaleimaista vaikutteiden rivakampi ottaminen kaikkialta maailmasta. Suomessa on vahva pohjoismaisen pelkistetyn, funktionalistisen muotoilun perinne, mutta virolaiset ovat vapauduttuaan ryhtyneet iloisesti hankkimaan vaikutteita joka puolelta. Tämä nopea reagointi tuottaa erinomaisia tuloksia, Salokannel sanoo.

Virolaista elokuvaa tehdään kansainvälisellä rahoituksella

Myös elokuvalla tulee olemaan Viro-keskuksessa näkyvä osa. Tuglas-seuran kulttuurisihteerin Tapio Mäkeläisen mukaan kohdeyleisönä ovat suomalaisten elokuvaharrastajien ohella Suomessa asuvat 30 000 virolaista.

Tapio Mäkeläinen kertoo, että vaikka Viro on pieni maa, siellä valmistuu useita elokuvia vuodessa, paljolti kansainvälisen rahoituksen turvin. Virolaiset elokuvan ammattilaiset liikkuvat ympäri maailmaa ja ovat mukana erilaisissa projekteissa.

- Virolainen ohjaaja Ilmar Taska on juuri ohjannut kauhuelokuvan Hollywoodissa ja hänen poikansa Kristjan Venäjällä. Heidän ohjauksensa ovat aika poikkeuksellisia. Ne ovat päänavauksia kansainvälisellä areenalla.

Viro-keskuksen elokuvatoiminta käynnistyy lokakuussa virolaisella kauhuelokuvan yöllä. Kauhulla ei kuitenkaan ole erityistä perinnettä virolaisessa elokuvakulttuurissa, Mäkeläinen sanoo.

- Siellä on alan harrastajia, ja Haapsalussa on useana vuonna järjestetty kauhuelokuvan festivaali.

Viro on esillä myös R&A:ssa

Virolainen uusi elokuva esittäytyy laajalti myös parhaillaan järjestettävillä Rakkautta ja Anarkiaa -elokuvafestivaalilla Helsingissä. Festivaalin ohjelmistossa on viisi pitkää elokuvaa ja muutama lyhtyelokuva.

Tapio Mäkeläinen mainitsee nuoret Veiko Õunpuun ja Liina Paakspuun tulevaisuuden ohjaajaniminä.

- Õunpuun ohjaamat kaksi pitkää elokuvaa ovat menestyneet sekä kotimaassa että kansainvälisillä festivaaleilla. Liina Paakspuu puolestaan on naisohjaaja, joka on onnistunut lyömään itsensä läpi miehiseksi mielletyllä elokuva-alalla, Mäkeläinen sanoo.

Molemmat virolaisohjaajat vierailevat tänä vuonna Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalilla.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Kai Ristola