Vesimaksutulot valuvat helposti viemärin ohi

Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä haluaa vesilaitosten taloudenpitoon lisää läpinäkyvyyttä. Vesi- ja viemäriverkostot ovat monin paikoin surkeassa kunnossa, mutta osa kunnista käyttää vesimaksuista keräämiään tuloja kunnan muiden menojen kattamiseen. Myös vesilaitosten edunvalvontajärjestö kannattaa läpinäkyvyyden lisäämistä.

Kotimaa
Valurautaiset vesiputket ovat herkimpiä rikkoutumaan.
YLE

Suomen vesijohto- ja viemäriverkosto kaipaa monin paikoin kipeästi remonttia. Putkirikot ovat yleisiä ja viemäreihin vuotaa runsaasti hulevesiä.

Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen mukaan jätevedenpuhdistamoille tulevasta vedestä keskimäärin peräti 40 prosenttia on hulevettä eli sadevettä ja perustusten kuivatusvettä. Hulevesi laimentaa jätevettä ja kuormittaa turhaan jätevedenpuhdistusta.

Kunnissa verkostojen uusimista kuitenkin lykätään jatkuvasti, huomauttaa Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen apulaisjohtaja Mika Rontu.

- Valitettavan usein kuntapäättäjän punakynä viuhuu juuri vesihuoltolaitosten investointien osalta. Nehän ovat piilossa maan alla, veronmaksajilta näkymättömissä. On paljon helpompi saneerata vaikka vanhainkotia, Rontu sanoo.

Vesimaksua voi käyttää piiloverona

Lainsäädännön mukaan vesimaksuilla pitää kattaa investoinnit, mutta maksujen pitää olla kuitenkin kohtuulliset ja niihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle.

Nykyisin vesimaksuina kerättyjä rahoja saattaa päätyä vaikka vanhainkotien saneerauksiin. Vesimaksua on melko helppo käyttää piiloverona, koska se kilahtaa samaan kassaan kuin veroeurotkin.

Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä huomauttaa kuitenkin, että vesilaitoksissa on eroja.

- On totta, että suuremmilla vesilaitoksilla talous on varmasti hyvällä pohjalla ja laitokset tuottavat kohtuullisen hyvin omistajalleen. Silloin saatetaan tietysti kysyä, onko omistajatuotto kohtuullinen vai onko siinä jo piiloverotuksen piirteitä, Seppälä sanoo.

Toisaalta monilla pienillä laitoksilla tilanne on päinvastainen eli kunnat joutuvat tukemaan laitoksia, kun vesimaksut eivät kata niiden toimintaa.

Läpinäkyvyyteen vaikuttaa myös laitoksen yhtiömuoto. Kunnallisen laitoksen taloutta ja kirjanpitoa on usein vaikea erottaa kunnan kirjanpidosta. Myös monialaisten yhtiöiden vesitoimintojen tunnuslukuja voi olla vaikea erotella, jos yhtiöillä on myös muuta toimintaa, kuten sähkön- tai kaukolämmönmyyntiä.

Maa- ja metsätalousministeriön kesällä työnsä päättänyt työryhmä haluaakin läpinäkyvyyttä laitosten taloudenpitoon. Työryhmä esittää, että vesilaitosten olisi tulevaisuudessa julkistettava erilliset tilinpäätökset ja toimintakertomukset.

Vesilaitosten edunvalvontajärjestön toimitusjohtaja Osmo Seppälä kannattaa läpinäkyvyyden lisäämistä.

- Näkisin, että se on koko toimialan ja sen uskottavuuden etu.

Asiakkaille vakiohyvitystä?

Työryhmä esittää myös tutkittavaksi, voisiko sähkön siirtohinnoittelua valvova Energiamarkkinavirasto valvoa myös vesilaitosten toimintaa. Uutta valvontaviranomaista ei haluta, koska Energiamarkkinavirastolla on jo kokemusta vastaavanlaisten luonnollisten monopolien hinnoittelun valvonnasta.

Työryhmä esittää myös asiakkaille vakiohyvitystä yli kahdentoista tunnin vesikatkoksista. Korvausvelvollisuuden toivotaan patistavan kuntia saneeraamaan verkostojaan.

Jos verkostojen saneerausta lykätään, vesimaksut nousevat.

- Mitä huonompaan kuntoon menee, sitä kalliimmaksi tulee. Ja valitettavasti asiakas maksaa viulut, huomauttaa apulaisjohtaja Mika Rontu Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksestä.

Ministeriön työryhmän mietinnön esitykset ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Valtioneuvoston päätettäväksi asian odotetaan etenevän ensi hallituskaudella.

Lähteet: YLE Uutiset