Lasinkeräilijöiden odotetaan innostuvan mystisestä Tamara Aladinista

Suurelta yleisöltä mystiseksi lasimuotoilijaksi jäänyt Tamara Aladin on nostettu suomalaisten muotoilijoiden valokiilaan Suomen Lasimuseon toimesta. Riihimäen Lasi 100 vuotta -näyttelyn ja kirjan ansiosta Aladinin tekemä työ tulee viimein laajaan tietoon.

kulttuuri
Tamara Aladin tehtaalla
Tamara Aladin oli pidetty muotoilija Riihimäen Lasi Oy:ssä, Hän tuli hyvin toimeen tehtaan väen kanssa.Suomen Lasimuseo

Tamara Aladin tunnetaan pitkäaikaisesta urastaan Riihimäen Lasissa. Hänen persoonansa ja uransa on kuitenkin jäänyt jopa keräilijöiltäkin hämärän peittoon.

Suomen Lasimuseo on nostanut Tamara Aladinin näyttävästi esiin Riihimäen Lasin 100-vuotisen taipaleen kunniaksi julkaistussa näyttelyssä ja kirjassa. Hän kelpaa hyvin Nanny Stillin ja Helena Tynellin rinnalle. Aladinin suunnittelemien lasiesineiden arvon odotetaan kääntyvän nousuun. Hän on nyt 78-vuotias ja asuu Haminassa.

Tamara Aladin toimi Riihimäen Lasi Oy:ssä talouslasin ja vientilasin suunnittelijana vuodesta 1959 lähtien.

Hän oli valmistunut Taideteollisesta oppilaitoksesta keramiikkalinjalta muutamaa vuotta aiemmin. Taidekouluun hän meni alunperin äidin vaatimuksesta.

Niinpä Aladin kielitaitoisena naisena lähti opiskelujen jälkeen yllättäen Finnairille lentoemännäksi uudelle Moskovan reitille.

Naisten piti saada konjakkilasi

Tie Riihimäen Lasille löytyi konjakkia rakastavan ystävättären ansiosta. Tämä valitti että konjakkilasit olivat isoja ja kömpelöitä, joten Aladinin piti suunnitella sirompi.

Piirrosten kanssa nuori taiteilija meni Riihimäen Lasin konttoriin, jossa huomattiin oitis naisen kyvyt.

- Riihimäen Lasi eli kukoistusaikaa ja heillä oli tilaa uudelle suunnittelijalle, koska Nanny Still oli tuolloin muuttanut jo pois Suomesta, sanoo tutkija Hannele Viilomaa Suomen Lasimuseosta.

- Aladinilla ei ollut tehtaalla omaa työhuonetta, vaan hän piirsi mallit kotonaan Helsingissä. Hän ei ollut juurikaan tekemisissä tehtaan muiden taiteilijoiden kanssa, Viilomaa kertoo.

Tehtäväksi tuli suunnitella Riihimäen Lasi Oy:lle talouslasia ja vientimalleja. Lasin viennistä tulikin Aladinille työkenttää vuosiksi, sillä hän osasi suomen lisäksi ruotsia, venäjää, saksaa ja englantia.

Vaikka Tamara Aladin ei alkuun tiennyt juuri mitään lasista, kykeni hän muutamassa vuodessa ammattilaisten avulla keräämään tietoa lasin koostumuksesta, värien käytöstä ja valmistustekniikoista.

1960-luku lasiteollisuuden kulta-aikaa

Riihimäellä tehtiin vientiin paljon näyttäviä maljakoita. Niitä oli helppo tehdä ja tehtaalle jäi rahaa. Yli puolet maljakoista oli Tamara Aladinin suunnittelemia. Useat niistä valmistettiin verholasitekniikalla.

- Saksaan maljakkoja meni paljon. Tunnettuja olivat Kleopatra-sarja, Tornado, Presto ja Rondella, tutkija Hannele Viilomaa listaa.

Kehrä-maljakosta tulikin hitti. Sitä valmistettiin Riihimäellä vuosina 1968–1976.

1970-luvulla lasitehtaat joutuivat Suomessa vaikeuksiin, kun energiakriisi nosti tuotantokustannuksia ja ulkomainen, täysautomaattisesti valmistettu halpa lasi vyöryi Suomeenkin.

Kovat ajat heijastuivat myös Tamara Aladinin työhön. Hänen muotokielensä yksinkertaistui ja mallistoja supistettiin. Totuus oli, että Riihimäen Lasin käyttö- ja taidelasituotanto oli ollut tappiollista jo pitkään. Tulot kertyivät koneellisesti valmistetusta pakkauslasista.

Koralli-sarja vei muotoilijan tavaratalokiertueelle

Alandin pääsi kuitenkin vielä matkalle Turkkiin, jossa hän innostui uusista väreistä ja muodoista. Kotimaahan palattuaan hän lähti kehittelemään opaalilasista kuuluisaa Korallia-sarjaansa. Siihen kuului puhallettuja maljakoita, maljoja ja vati.

Korallissa valkoiselle pohjalle siroteltiin koristeeksi sinistä tai vihreää lasijauhetta ja päälle tuli kirkas lasikerros.

Siitä tuli Tamaran Aladinin menestyssarja. Se oli tehtaalla edullinen toteuttaa, mutta ulkonäöltään jotain aivan uutta. Koralli oli esillä medioissa ja taiteilija pääsi jopa tavaratalokiertueelle esittelemään uutuuttaan.

Aladin ei lasiin koskenut Riihimäen jälkeen

Puhalletun lasin valmistus lopetettiin Riihimäen Lasissa kannattamattomana vuonna 1976 ja samalla Tamara Aladinin ura taiteilijana päättyi. Hän ei enää palannut lasin tai muotoilun pariin.

Tamara Aladin työskenteli Riihimäen Lasi Oy:ssä kaikkiaan 17 vuotta. Hän ennätti suunnitella yli 150 esinettä, mutta todellisuudessa paljon enemmän, sillä esineitä tehtiin myös anonyymisti.

Aladin asuu nykyisin Haminassa, jossa hänen sydäntään lähellä on aina ollut puutarhanhoito sekä ratsastus.

Lähde: Riihimäen lasia - Riihimäen Lasi 1910-1990, Suomen Lasimuseo 2010

Lähteet: YLE Häme / Miki Wallenius