1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Internet pudotti lääkärit jalustalta

Internetistä hankittu tieto on tehnyt potilaista aiempaa oma-aloitteisempia. Tutkimuksen mukaan yli puolella vastaanotolle tulevista potilaista on vahva ennakkokäsitys siitä, mikä heitä vaivaa ja millaista hoitoa heille pitää määrätä. Tutkijan mukaan lääkäreiden pitäisi ohjata potilaiden internetin käyttöä nykyistä aktiivisemmin.

Kuva: Tiina Jutila / YLE

Espoonlahden terveysasemalla työskentelevä apulaisylilääkäri Pia Hakio huomasi 2000-luvun alkuvuosina potilaidensa parissa uuden ilmiön.

- Vastaantotolle tuli nuoria potilaita, jotka olivat käyneet internetissä katsomassa, mistä heidän vaivassaan voisi olla kysymys. Vuonna 2003 huomasin sen ensimmäistä kertaa, Hakio muistelee.

Sittemmin iäkkäätkin potilaat ovat alkaneet hankkia internetistä tietoa vaivoistaan, ja samalla potilaat ovat muuttuneet yhä itsetietoisemmiksi. Hakion potilaat saattavat esittää jopa vaatimuksia siitä, millaisia lääkkeitä heille pitäisi määrätä, tai millaisiin jatkotutkimuksiin heidät pitäisi lähettää.

Tampereella tehdyn väitöstutkimuksen mukaan jo yli puolella lääkärin vastaanotolle tulevista potilaista on olemassa jonkinlainen oma diagnoosi sairaudestaan ja myös selviä toiveita hoidon suhteen. Lääkärin ja potilaan suhde on muuttunut.

- Internetoppineet tai -valistuneet potilaat haastavat lääkärin perinteisen ammattitaidon, sanoo kansanterveystieteen tohtori, tutkija Hanna Toiviainen.

Toiviaisen mukaan potilaan oma-aloitteisuuteen suhtaudutaan yksityisellä puolella suopeammin kuin julkisella, jossa rajoitteita on enemmän. Espoonlahden terveysasemalla työskentelevän Pia Hakion mukaan potilaiden toiveet ovat usein ylimitoitettuja hoitoresursseihin nähden.

- Monesti internetissä on lueteltu sellaisia tutkimusmahdollisuuksia, jotka ovat erikoissairaanhoitotasoisia, eikä niitä ole täällä terveyskeskuksissa olemassakaan.

Neljä viidestä googlaa

Internetissä olevan tiedon luotettavuus vaihtelee, ja tutkija Hanna Toiviaisen mukaan on huolestuttavaa, että tutkimuksen mukaan neljä viidestä käyttää lääketieteellisen tiedon etsimiseen Google-hakukonetta. Yleensä tiedonhakija päätyy niille sivuille, jotka tulevat hakusivulle ensimmäisinä.

- Mainostajien sivut saattavat tulla kärkeen sen sijaan, että sieltä avautuisivat esimerkiksi viranomaisten pitämät verkkosivut.

Toiviaisen mukaan lääkärikunnan pitäisi nykyistä aktiivisemmin ohjata potilaita riippumattoman ja luotettavan tiedon pariin. Apulaisylilääkäri Pia Hakio on kuitenkin enimmäkseen tyytyväinen potilaidensa oma-aloitteisuuteen.

- Ihmiset ovat selvästi aktiivisempia kuin ennen. He ovat muuttuneet passiivisista hoidon kohteista aktiivisiksi toimijoiksi, päärooliin omassa hoidossaan.