Yliopisto uudistuu - päätökset tekemättä

Tampereen yliopiston toiminta mullistuu radikaalisti vuoden vaihteessa. Tiedekunnista ja ainelaitoksista luovutaan ja tilalle muodostetaan ns. schooleja. Varsinaiset päätökset ovat vielä tekemättä eikä esimerkiksi oppiaineiden ja henkilökunnan sijoittumista ole ratkaistu.

Kuva: YLE / Antti Eintola

Tampereen yliopisto on muuttumassa muun muassa johtamisjärjestelmiä, hallinto-ja toimistopalveluja sekä täydennyskoulutusta. Avoinna on mm. oppiaineiden kuten valtio-opin, journalismin ja psykologian sijoittuminen.

Luentosalissa kaikki kuin ennenkin?

Tampereen yliopiston massaluento kokoaa syyskuisena aamuna suuren luentosalillisen opiskelijoita. Sama käytäntö jatkuu vuoden vaihteen jälkeenkin, mutta yliopistossa kaikki muu on periaatteessa toisin.

Ainelaitosten väki ja opiskelijat jaetaan uusiin schooleihin, mutta mihin yksikköön, siitä ei kaikilla vielä ole tietoa. Onko esimerkiksi valtio-oppi hallintoa vai yhteiskuntatiedettä tai journalismi lähempänä ilmaisutaitoa vai informaatiotiedettä. Entä minne sopii psykologia? Koulutetaanko opettajia jatkossa Hämeenlinnassa?

Onko muutos hyväksi vai pahaksi?

Avoimet kysymykset ja heikko tiedonkulku rassaavat satoja yliopiston työntekijöitä, sanoo akavalaisten pääluottamusmies Sinikka Torkkola.

- Ihmiset miettivät, missä he tulevat konkreettisesti olemaan tulevaisuudessa töissä ja kuka on heidän esimiehensä. Varsinkin hallintohenkilökuntaa asia huolestuttaa. Tiedekunnat lakkaavat yhtäkkiä olemasta ja tilalle tulee uudet tieteenalayksiköt.

Torkkolan mukaan opetus- ja tutkimushenkilökunnan näkökulmasta muutos tarkoittaa uusia yksiköitä ja lisätöitä. Yliopistoon ruvetaan rakentamaan uusia koulutusohjelmia, josta tulee valtavasti lisää töitä.

Pienistä laitoksista luopuminen voi kuitenkin olla myös etu henkilöstölle, jos johtamisjärjestelmän uudistaminen onnistuu, uskoo pääluottamusmies Sinikka Torkkola.

- Yliopisto on ollut täynnä pieniä yksiköitä, aika pieniäkin ja voi sanoa, että niissä on voitu elää vähän miten sattuu. Aina ei välttämättä ole noudatettu työehtosopimusta ja muita sopimuksia. Niin ei pystytä enää isoissa yksiköissä tekemään.

Miten käy sivistyksen?

Yliopistouudistuksen pelätään kapea-alaistavan koulutusta. Sivistyksen ahjo halutaan alistaa välineeksi hyödyn tavoittelulle, pelkää dosentti Mikko Lahtinen Tampereen yliopistosta.

- Yliopistosta on tulossa koulu - oppilaitos, jolla on välineellinen tehtävä ikään kuin yhteiskunnan hyödyn tavoittelussa. Ollaan siirrytty siitä ajatuksesta, että pienen kansakunnan ainoa toivo on sivistys, siihen ajatukseen, että meidän pitää kaikin tavoin menestyä ja pärjätä kilpailussa maailmanmarkkinoilla.

Mikko Lahtisen mukaan pahimmissa uhkakuvissa humanismi ja yhteiskuntatieteet heitetään pois turhana painolastina, kun koulutusta jatkossa edelleen virtaviivaistetaan.

- Tämä tuottaa sellaisen epäterveen ilmapiirin, jossa rennon, viipyilevän ajattelun sijaan meillä on sinne tänne säntäileviä, kapeasti hyötyä tavoittelevia, jonkinlaisia survival -pelissä pärjäämään pyrkiviä ihmispoloja.

Yliopiston hallitus päättää muutoksista lokakuussa, minkä jälkeen käydään mm. uusien koulutusohjelmien ja pääsykokeiden kimppuun.