HUS:in psykiatrisen laitoshoidon karsintatahti hirvittää mielenterveysväkeä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin suunnitelma psykiatrisen hoidon sairaansijojen nopeasta karsimisesta saa mielenterveyskentältä varautuneen vastaanoton. Rivakka aikataulu on herättänyt huolen avopalveluiden riittävyydestä.

terveys
Lääkkeitä mittakupissa.
YLE

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri aikoo vähentää psykiatrisia sairaansijoja yli sadalla ja siirtää resursseja avohoidon kehittämiseen. Psykiatrista laitoshoitoa on tarkoitus keskittää Kellokosken sairaalaan.

HUSin psykiatrian tulosyksikön johtaja Grigori Joffe pitää muutoksia välttämättöminä ja haluaa toteuttaa ne pääosin vuoden sisään.

– Avohoidossa on oltava palveluita erilaisille potilasryhmille joustavasti. Se edellyttää tietynlaista keskittämistä, jotta riittävän isot henkilöstöryhmät voivat erikoistua erilaisiin tarpeisiin. Tarpeisiin on myös voitava vastata eri vuorokauden aikoina, iltaisin ja viikonloppuisin.

Avohoito saa kannatusta, kiire ei

Paitsi potilaiden paremmalla hoidolla, on HUS perustellut aikeitaan taloudella. Jäsenkuntien kassoihin on laskettu syntyvän laitoshoidon karsimisesta 1 700 000 euron säästöt. HUSin yhteistyökumppanin, Helsingin terveyskeskuksen johtajapsykiatri Tuula Saarela kuitenkin kaipaa suunnitelmiin vielä merkittäviä täsmennyksiä. Saarelaa huolestuttaa etenkin se, että avopuolelle tulisi entistä huonokuntoisempia potilaita.

– Tahdin täytyy olla realistinen, tämähän edellyttää myös henkilöstön kouluttamista. Laadukas avohoito maksaa sekin. Laskelmia täytyy täsmentää ja konkretisoida ja ottaa huomioon myös vaihtoehtoiset kustannukset

Saman huolen jakaa Suomen Mielenterveysseuran kehittämisjohtaja Liisa Saaristo.

– Me ollaan jo eletty yksi tämmöinen vaihe, jolloin sairaansijoja lopetettiin, eikä avohoidon puolella tapahtunut mitään. Se raha hävisi jonnekin.

Helsingillä suurkaupungin ongelmat

Helsinki ei aio omia psykiatrisia sairaansijojaan enää nykyisestä vähentää, vaikka kehittää avopalveluita niiden rinnalla. Esimerkiksi terveysasemille lisätään jatkuvasti mielenterveys- ja päihdetyöntekijöitä. Saarelan mukaan kyse ei ole kuitenkaan mistään suuresta oppiriidasta tärkeän yhteistyökumppani HUSin kanssa.

– Hoitoa tarvitsevan ihmisen pitää päästä sairaalaan silloin kun hän sitä tarvitsee, sairaalahoidon sisältöä pitää kehittää ja sairaalasta pitää päästä jatkohoitoon. Meidän tavoitteemme on se, että avohoito on valmis vastaanottamaan potilaat ennen kuin sairaalapaikkoja lähdetään purkamaan.

Helsingiltä löytyy kuitenkin ymmärrystä palveluiden keskittämiselle, koska HUS-alueella on monia pieniä kuntia, joiden palvelurakenne vaihtelee. Helsingillä on kuitenkin omat suuren kaupungin ongelmansa.

– Asuntokunnista puolet on yksinasuvia. Jos ihminen on vaikkapa vaikean psykoosin vaiheessa, niin sen vaiheen aikana tarvitsee sairaalapalvelua, koska ei ole näitä tukijoukkoja.

Hoitosuunnitelmat kuntoon

Johtajapsykiatri Tuula Saarelan mielestä mielenterveyspalveluiden asiakkaiden tilanteen parantamisessa kiireellisin asia olisi se, että jokaiselle saataisiin voimassa oleva hoitosuunnitelma, jota päivitettäisiin ja josta potilaat itse olisivat tietoisia.

– Kuinka paljon tarvitaan esimerkiksi käyntejä, mikä on lääkehoidon osuus, mikä on toimintaterapian osuus, mitkä asiat hoidetaan terveysasemalla, keneen otetaan yhteyttä.

Saarelan mielestä laajempaa keskustelua mielenterveyshoidon tilasta sotkevat yhä vanhanaikaiset ennakkoluulot ja luutuneet asenteet.

– Kun tuolla kadulla vaikka joku itsekseen huutaa, niin heti ajatellaan, että siinä on ihminen jätetty heitteille ja hänet pitäisi viedä sairaalaan. Eihän kukaan kuitenkaan sellaista ehdota, jos vaikka näkee kaupassa jonkun käsien tärisevän Parkinsonin taudin takia. Moni ajattelee, että mielenterveyspotilaat eivät saisi näkyä tai kuulua, vaikka erittäin pieni osa heistä on millään tavalla vaaraksi kenellekään muulle kuin itselleen.

Lähteet: YLE Helsinki