Temppelituhojen taustalla kytee muukalaisviha

Uskonnolliset yhteisöt kokevat Suomessa ilkivaltaa, mutta pitävät silti Suomea turvallisena ja suvaitsevana maana. Uskontovandalismin tutkija kuitenkin ennakoi, että uskonto saattaa vastedes yhä useammin toimia hävitysvimman sytykkeenä. Toistaiseksi taustalla on ennemminkin muukalaisvastaisuus ja vierauden pelko.

kulttuuri

Turussa viisi vuotta rakenteilla ollut Suomen ensimmäinen buddhalainen temppeli yritettiin polttaa toissa viikonloppuna. Temppelityömaalla on tehty ilkivaltaa toistuvasti peruskiven muuraamisesta lähtien. Muun muassa suojatelttoja on revitty riekaleiksi ja väliaikainen alttari tuhottu.

Viimeisimmän tuhopolttoyrityksen nostattama laaja myötätunto on yllättänyt buddhalaiset. Facebookissa Turun buddhalaisten solidaarisuusryhmällä on lähes 3 000 ystävää, ja yksityishenkilöitä on tarjoutunut tukemaan yhteisöä rahalahjoituksin.

Temppelin rakentaminen jatkuu talkoovoimin. Kiitokseksi saamastaan myötätunnosta Turun buddhalaiset järjestävät ensi lauantaina työmaalla kynttiläkulkueen.

Moskeijaan menijöille sadatellaan

Suomessa sattuu vuosittain keskimäärin kymmenen tulipaloa kirkoissa tai muissa uskonnollisten yhteisöjen tiloissa. Valtaosa niistä on ihmisen aiheuttamia ja tahallisia.

Helsingin Lönnrotinkadulla sijaitseva Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan moskeija on välttynyt tihutöiltä. Moskeijaan ei ole suoraa sisäänkäyntiä kadulta, vaan se sijaitsee tavallisessa kerrostalohuoneistossa.

Imaami Khodr Chehab uskoo, että syrjäisestä sijainnista on ollut hyötyä. Muiden Helsingin moskeijoiden edustalla on joskus häiriköity.

- Kadun varrella sijaitsevissa moskeijoissa sisään meneville joskus kiroillaan ja haastetaan vähän riitaa, Chehab sanoo.

Imaami kokee silti, ettei Suomi ole erityisen suvaitsematon maa. Muuhun Eurooppaan verrattuna täällä on rauhallista.

- Suomessa on sekä suvaitsemattomia että ystävällisiä ihmisiä. On vaikea yleistää, millainen suhtautuminen muslimeihin on, Chehab sanoo.

Vierauden pelko ruokkii suvaitsemattomuutta

Vandalismia tutkineen historioitsija Mika Rissasen mukaan uskonnolliseen suvaitsemattomuuteen liittyy usein muukalaisvastaisuutta.

- Varmasti uskonto on jossakin määrin tekijänä, mutta se ei välttämättä ole keskeinen motiivi. Uskonto on ikään kuin lisämauste, osa sitä vierautta jota syystä tai toisesta halutaan vastustaa, Rissanen sanoo.

Erilaiset uskonyhteisöt voivat hämmentää siitä huolimatta, että niiden jäsenet kuuluvat valtaväestöön. Vantaalla poltettiin vuonna 2006 Jehovan todistajien valtakunnansali. Vuosien varrella on myös särjetty kokoontumistilojen ikkunoita ja tehty pienempiä tihutöitä.

Siitä huolimatta Jehovan todistajien tiedotusjohtaja Veikko Leinonen ei näe Suomessa varsinaista uskontovihamielisyyttä.

- Kyllä me olemme kokeneet, että yleisö suhtautuu meihin hyvin myönteisesti. Tämmöset tuhotyöt edustavat samaa kuin vandalismi muihinkin yleisiin tiloihin. Jos esimerkiksi meidän valtakunnansalille on murtauduttu ja sieltä on varastettu äänilaitteita, niin vaikuttaa siltä, että ne laitteet ovat kiinnostaneet enemmän kuin aatteellinen pahanteko, Leinonen sanoo.

Tutkija Mika Rissanen näkee silti, että uskonto voi tulevaisuudessa olla entistä suurempi vandalismin sytyke. Aineksia löytyy jo ulkomailta.

- Yhdysvalloissa tämä protestanttipappi uhkasi polttaa koraaneita, ja joissakin Euroopan maissa on noussut islamin vastaisia liikkeitä. Kyllähän nämä provosoinnit antavat vandaaleille aattellista selkänojaa. Toivottavasti uskonnosta ei kuitenkaan tule kimmoketta tai tekosyytä vandaalitekoihin, historiantutkija Mika Rissanen sanoo.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Iira Hartikainen