Lapin pakurikäävät halutaan luontaistuotemarkkinoille

Lapin pakurikääpä voisi olla uusi vientivaltti maailman luontaistuotemarkkinoilla. Kehityspäällikkö Janne Lehtinen Elintarvikekehityksen osaamiskeskus Foodwest Oy:stä sanoo, että lehtipuiden pinnalla kasvavalla, hiilimäisellä pakurilla olisi esimerkiksi teeksi, tai uutteeksi tuotteistettuna markkinoita niin Kaukoidässä kuin Keski-Euroopassakin.

Koivun kyljessä kasvava hiilimäinen pakuri on pakurikäävän aiheuttama kasvannainen. Kuva: Metla

Foodwest Oy kaipaa nyt tietoja siitä, löytyisikö Lapista pakuria ja olisiko sen organisoidulle keruulle sekä tuotteistamiselle innostusta alueella.

- Toivoisimme tietoa alkupään ketjusta, eli siitä paljonko sitä pakuria siellä metsissä on ja voitaisiinko se keruu organisoida taloudellisesti järkevästi. Että olisiko pakurikääpää niin paljon, että sen keruusta aiheutuvan kustannukset pystyttäisiin kattamaan pakurista saatavilla tuloilla.

Lehtisen mukaan Japanissa pakurimarkkinat ovat vakaat ja vuositasolla siellä tuotteistetaan noin 15 tonnia pakuria lähinnä teeksi. Suurin osa Japanissa käytetystä pakurista kerätään Venäjältä. Myös Saksassa ollaan oltu kiinnostuneita pakuriuutteesta.

Kuivatusta pakurista maksetaan Lehtisen mukaan 50-100 euroa kilolta. Nettikaupassa pakurin hinta kohoaa yli sataan euroon kilolta. Lehtinen sanoo, että kerääjä ei pakurilla rikastumaan pääsisi, mutta pientä lisätuloa se voisi tuoda.

- Tässä me nähdään, että on uusi mielenkiintoinen mahdollisuus Suomen luonnossa, joka voitaisiin järkevästi toteutettuna tuotteistaa. Jos nyt ajatellaan ihan perinteisiä metsämarjoja, sieniä ja vaikka matsutakea, jota on lähdetty kaupallistamaan ulkomaita myöten. Pakurikääpä voisi olla samantapainen luonnosta saatava uusi tuote, joka sitten tietyille henkilöille voisi antaa ihan mukavia sivutuloja.

Pakuria suoliston hyvinvointiin

Pakurin on tieteellisesti todettu edistävän esimerkiksi suoliston hyvinvointia. Lisäksi pakuri on, ainakin koe-eläimillä, hidastanut myös syöpäsolujen kasvua. Kaukoidässä pakuria käytetään myös ulkoisen kauneuden hoitoon. Myös suomalaisessa kansanlääkinnässä pakuria on käytetty moneen vaivaan.

Sota-aikana pakurista tehtiin teen korviketta, jota kutsuttiin Tikka-teeksi. Monet eränkävijät kertovat myös keitelleensä retkinuotiolla pakuriteetä, joka joidenkin mukaan muistuttaa maultaan mustaa teetä.

Motokuskit ja metsänomistajat keruuseen

Lehtisen mukaan pakuri olisi kiitollinen kerättävä, sillä toisin kuin matsutake, se säilyy hyvin ja sitä voi kerätä mihin vuodenaikaan tahansa.

Sen sijaan pakurin keräämiseen jokamiehen oikeudet eivät ulotu, vaan sen irroittamiseen puun rungosta tarvitaan aina maanomistajan lupa.

Lehtisen mukaan pakuria voisivat kerätä esimerkiksi metsänomistajat ja metsäkoneen kuljettajat.

- Pakuri syntyy puuhun, joka on vioittunut esim. pakkashalkeaman, oksan katkeamisen tai ulkoisen kolhun takia. Tämän takia pakurikääpiä esiintyy usein metsäautoteiden laidoilla ja harvemmin pystymetsissä.

Keräilyä kokeiltu jo pohjanmaalla

Seinäjokilainen Foodwest Oy tiedotti viime keväänä neljän eteläpohjalaisen kunnan alueella toimivan metsänhoitoyhdistyksen jäsenille, että tuoreita kääpiä ostetaan 20 euron kilohinnalla.

Lehtisen mukaan pakureita löytyi kuitenkin Pohjanmaalla vain harvakseltaan ja ainoastaan muutama metsänomistaja innostui keräämään kääpiä.

Foodwestin Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen rahoittama pakurikääpähanke jatkuu tämän vuoden loppuun saakka. Hanke on valtakunnallinen ja Lehtinen toivoo sille myös jatkoa muun muassa pakurikäävän koeviljelyn muodossa.