"Raha rauhoittaa, mutta perhe ja ystävät ovat tärkeimmät"

Miltä tuntuu olla lottomiljonääri? VR:n Pieksämäen varikon lottoporukka voitti vuonna 1989 liki kahdentoista miljoonan markan jättipotin. Voitto oli silloin suurin koskaan Suomessa pelattu voittosumma.

rahapelit
Lottovoittajat Petteri Toropainen, Reijo Markkanen ja Ismo Toivanen.YLE / Sari Selin

Parinkymmenen vuoden jälkeen markkamiljonäärit Ismo Toivanen, Petteri Toropainen ja Reijo Markkanen muistelevat jännittäviä hetkiä, kun voittosekki vielä poltteli taskussa.

- Juhannus oli tulossa, ja porukkalotto piti saada äkkiä tehdyksi. Pyöräytin lottokupongin ympäri, katsoin ohjeesta kolmetoista valmista numeroa ja lisäsin haravaan viisi omaa ristiä. Kaikkiaan voittokierroksella oli kuusisataa riviä, ja voittorivi oli muistaakseni rivi 572, kertaa porukkaloton vetäjä Reijo Markkanen.

Lottoarvonnan jälkeen onnenpotkua oli vaikea uskoa. Petteri Toropainen oli kalassa ja kuuli voitosta kavereiltaan.

- Silloin vasta uskoin, kun lähdin työpaikalle ja pomon naamasta näkyi että ollaan voitettu.

Ismo Toivanen sai tiedon voitostaan illalla, kun oven takana oli joukko iloisia työkavereita. Kaverin kanssa autotallissa tarkastettiin voittoriviä uudestaan ja sen jälkeen alkoi pyöritys, mies muistelee.

Neljäntoista hengen työporukan oli jännitettävä viikonlopun yli jättivoittonsa puolesta, sillä maanantaina vasta selvisi, että voittajia on kierroksella löytynyt vain yksi. Voittosumma oli siihen aikaan kaikkein suurin voitto loton historiassa.

- Yksitoista miljoonaa, yksitoista tuhatta ja kolikot päälle, muikistelevat miehet.

Pankinjohtajat ja toimittajat soittelivat ahkeraan

Lottopottia lähdettiin hakemaan porukalla ja miehet muistavat hyvin hetken, kun iso voittosekki iskettiin kouraan. Voittosumman suuruuden ymmärsi, kun pankin edustustiloissa miesten eteen kannettiin matkalaukullinen tuhannen markan seteleitä näytille.

- Muovipussiin rahoja ei kukaan ottanut, vaan sekki takataskussa lähdettiin takaisin. Ja heti voiton jälkeen puhelin pirisi ahkeraan, kun onnittelujen lisäksi pankinjohtajat soittelivat perään, nauraa Petteri.

-Sijoitusbisnekseenkin 90-luvun huumassa mentiin mukaan, mutta huonolla menestyksellä. Onneksi kaikkia voittorahoja ei osakkeisiin laitettu, kun osalla porukasta oli selkeä näkemys, että sijoitusneuvojien ohjeista huolimatta osakkeisiin ei luoteta, muistelee Ismo parinkymmenen vuoden takaista pyöritystä.

Reijo Markkanen muistaa, että lottovoittajat pääsivät lööppeihinkin, kun toimittajat halusivat tehdä juttuja VR:n varikon ennätysporukasta.

- Ei me kuitenkaan siihen julkisuusrumbaan haluttu mukaan, toteavat miehet yhdestä suusta.

Raha rauhoittaa, mutta ei takaa onnea

Lottovoiton jälkeen miesten päät eivät menneet pyörityksestä sekaisin. Ismo Toivanen kertoo, että vielä on pesämunaa jäljellä lottovoitosta.

- Porukan jäsenillä oli kaikilla työpaikka ja elämä muuten kunnossa. Kun ylimääräistä tulee, niin tulee lisää rahareikiäkin, auton ja asunnon vaihtoja ja muita. Mutta ei se raha onnelliseksi tee vaan perhe ja ystävät.

- Mutta kyllä raha rauhoittaa, ei tarvitse aina olla laskemassa joka penniä, lisää työporukan lottovastaava Reijo.

Entä onko lottovoittajilla omia onnennumeroita? Reijo Markkanen pelaa mielellään isoilla numeroilla, sillä pienet voittonumerot tietävät useita voittajia.

- Kun nimipäivät ja syntymäpäivät sattuvat usein pienille numeroille.

- Ja se ei ole jonninjoutavaa puhetta, kun sanojana on Suomen suurimman lottovoittorivin kerran tehnyt mies, tiivistää Petteri Toropainen ja nauraa leveästi päälle.

Lähteet: YLE Etelä-Savo