Neandertalilaiset osoittautuvat yhä älykkäämmiksi

Vanha käsitys neandertalinihmisten kyvyttömyydestä luoda omaa kulttuuria on saanut jälleen uuden takaiskun. Yhdysvaltalainen tutkimus osoittaa, etteivät he suinkaan kopoineet uusia työkaluja nykyihmisiltä, vaan he olivat itsekin kekseliäitä ja sopeutuvaisia.

kulttuuri
Kaksi miehen päistä tehtyä näköismallia.
Neandertalin ihmisestä tehtyjä malleja Bonnin Landesmuseumissa Saksassa.Joerg Carstensen/EPA

Denverin yliopiston antropologin Julien Riel-Salvatoren tuoreet tutkimustulokset haastavat käsitykset, joiden mukaan neandertalilaiset joutuivat kehittymättömyyttään väistymään Eurooppaan tulleiden nykyihmisten tieltä.

Riel-Salvatore tutki seitsemän vuoden ajan neandertalilaisten asuinpaikkoja Italiassa. Hän keskittyi etenkin Uluzzian kulttuuriin, jonka neandertalilaiset loivat Etelä-Italiaan 42 000 vuotta sitten eli aikana, jolloin Pohjois-Italiaan oli jo asettunut nykyihmisiä.

Uluzzialaisten jäljiltä löytyi muun muassa luutyökaluja ja koristeltuja esineitä. Joistakin löydöistä on pääteltävissä, että asukkaat metsästivät pienriistaa ja kalastivat. Kumpaakaan ei ole tavattu pitää tyypillisenä neandertalinihmisille.

Riel-Salvatoren tutkimusten väestöt asuivat niin erillään toisistaan, etteivät neandertalilaiset voineet omaksua uusia taitojaan nykyihmisiltä, vaan he kehittivät ne omin päin. Syynä saattoi olla raju ilmastonmuutos.

Muuttuva ilmasto teki Etelä-Italiasta aiempaa kuivemman ja hävitti sieltä metsiä. Se puolestaan vähensi suurriistan määrää. Riel-Salvatoren mukaan neandertalilaiset sopeutuivat muutokseen alkamalla metsästää pienriistaa aiempaa pienemmillä aseilla. Hän on löytänyt merkkejä nuolten käytöstä.

Ripaus neandertalilaisuutta elää yhä

Neandertalilaisten sukupuuton syy on edelleen arvoitus. Siitä on esitetty monia teorioita, joista ilmastonmuutos on ollut vahvimpia. Riel-Salvatoren tutkimustulosten mukaan neandertalilaiset eivät kuitenkaan jääneet odottamaan nälkäkuolemaa, vaikka suurriistaa ei enää ollutkaan saatavilla.

Yhden teorian mukaan nykyihmiset olisivat tappaneet neandertalilaiset kilpailijoinaan. Vastikään kuitenkin selvisi, etteivät väestöjen suhteet olleet ainakaan pelkästään riitaisat: 1 - 4 prosenttia tämän päivän eurooppalaisten ja aasialaisten DNA:sta on perintöä neandertalinihmisiltä.

Riel-Salvatore pitää todennäköisenä, että neandertalilaiset yksinkertaisesti sulautuivat uuteen väestöön, jonka syntyvyys oli neandertalilaisia suurempi.

Talvikaan ei tappanut

Riel-Salvatoren tutkimukset eivät ole ensimmäiset, jotka kumoavat käsityksen neandertalilaisten kehityskyvyttömyydestä. Joitakin vuosia sitten brittiläisen Leedsin yliopiston arkeologi Terry Hopkinson julkaisi Antiquity-lehdessä omia havaintojaan, jotka ovat yhdenmukaisia Riel-Salvatoren löytöjen kanssa.

Hopkinson osoitti muun muassa, että vuosituhansien kuluessa neandertalilaiset valloittivat Itä- ja Keski-Euroopan alueita, jotka olivat olleet liian suuri haaste edellisille sukupolville. He siis oppivat sopeutumaan vuodenaikojen vaihteluun, Hopkins sanoi.

Myös yhdysvaltalais-brittiläinen tutkimus niin ikään parin vuoden takaa rikkoi käsitystä neandertalilaisten ja nykyihmisten älykkyyseroista. Tutkimukseen mukaan molempien aseet olivat yhtä tehokkaita, tai tehottomia, vaikkakin ne olivat erilaisia.

Exeterin ja Texasin yliopistojen tutkijat tulivat tähän päätelmään tekemällä aseita itse ja vertailemalla muun muassa valmistukseen kulunutta aikaa ja aseen käyttöikää.

Nykyihmisen uskotaan keksineen teräaseen runsaat 40 000 vuotta sitten matkallaan Afrikasta Eurooppaan. Sitä on pidetty ratkaisevana käännekohtana nykyihmisen voittokulussa. Journal of Human Evolution -lehdessä julkaistu exteriläis-texasilainen tutkimus heittää tämän teorian samaan romukoppaan, johon on joutunut myös muun muassa käsitys neandertalilaisten puhetaidottomuudesta.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Anniina Wallius