Nopea valmistuminen ei aina kannattavaa korkeakouluopiskelijalle

Työmarkkina-asiantuntijoiden mielestä korkeakouluopiskelijoiden kannattaa hankkia kunnon työkokemusta jo opintojen aikana. Hallitus on kannustanut opiskelijoita keskittymään opintoihin ja jättämään työnteon sikseen. Vastavalmistuneiden maistereiden työllistyminen kompastuu kuitenkin usein työkokemuksen puutteeseen ja heikkoihin työnhakutaitoihin.

Kotimaa
Tamperelaista opiskelijamuotia vuodelta 1973.YLE / Arja Lento

Korkeakoulututkinnon suorittaneita on tällä hetkellä työttömänä kaikkien aikojen suurin määrä, yli 35 000. Eniten on työttöminä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita, kuten amk-insinöörejä ja tradenomeja, mutta aivan heidän kannoillaan kolkuttelevat maisterit. Akateemisen tutkinnon arvo työmarkkinoilla onkin laskenut ylikoulutuksen ja työelämän muutosten seurauksena.

- Kyllä se varmasti näin on, että tietyllä tavalla kokenut inflaatiota viime vuosina. Varmasti alkaa korostua se, mitä oikeasti osaa, eikä se mihin on kouluttautunut, pohtii rekrytointiyritys TalentGaten partneri Panu Hakala.

Työurien pidentäminen on ollut kuuma peruna suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa jo reilun vuoden ajan. Hallitus on sitoutunut pidentämään työuria nopeuttamalla siirtymistä toiselta asteelta korkea-asteen opintoihin sekä nopeuttamalla tutkinnon suorittamista. Koulutusputken läpijuokseminen mahdollisimman nopeasti voi kuitenkin johtaa ojasta allikkoon, sillä ilman työkokemusta hyvistäkään papereista ei ole työmarkkinoilla paljon apua. Vastavalmistuneen työllistyminen riippuu periaatteessa kahdesta asiasta, paljastaa partneri Pasi Kinnunen TalentGatesta..

- Kuinka on käyttänyt tutkintoaikansa, onko hakenut työkokemusta. Toinen tekijä on, millaiset työnhakutaidot on silloin, kun valmistuu, Kinnunen sanoo.

Oman osaamisen markkinoinnista on tullut yksityisellä sektorilla jo itsestään selvyys. Hiljaiset eivät peri maata työmarkkinoilla.

- Oman osaamisen tuotteistaminen on oikeastaan avainasemassa, kun työtä hakee. Pitää tietää, mitä on yritykselle myymässä eli minkälaista ammattitaitoa tarjoamassa, Panu Hakala TalentGatesta kertoo.

Valtiotyönantaja ei enää akateemisten varma työllistäjä

Jos liike-elämässä työmarkkinoiden vaatimukset ovat kovia, ei julkisella sektorilla ole sen helpompaa. Perinteisesti valtio on ollut merkittävä juristien ja yhteiskuntatieteilijöiden työllistäjä. Tiukat ajat ja kiristyvä työtahti on kiristänyt myös valtion rekrytointivaatimuksia, kertoo finanssineuvos Asko Lindqvist valtion työmarkkinalaitokselta.

- Tutkinto ei enää juuri ratkaise, vaan hankittu työkokemus on keino saada jalka oven väliin, Lindqvist toteaa.

Käytännössä valtio palkkaa vain sellaisia hakijoita, jotka ovat aiemmin olleet joko työharjoittelun tai muun sijaisuuden kautta valtion palveluksessa.

- Valtion laitokset ja virastot tarjoavat korkeakouluharjoittelupaikkoja, ja ne ovat arvokasta pääomaa - tottakai, sanoo finanssineuvos Asko Lindqvist.

Rekryohjelmista vastavalmistuneiden ratkaisu?

Mitä sitten tehdä, jos huomaa olleensa kiltti poika tai tyttö, joka on valmistunut ennätysajassa vaikkapa filosofian maisteriksi, mutta työkokemus koostuu lähinnä kahdesta kesästä mansikkapellolla ja yhdestä talvesta McDonaldsin tiskillä. Peli ei ole täysin menetetty, sillä monet yritykset palkkaavat hyviä raakileita erityisten rekrytointikoulutusohjelmien kautta.

- Siinä pääpaino on käytännön työssä ja työssäoppimisen kautta pätevöidytään. Se on koettu hyväksi kanavaksi vastavalmistuneille, Pasi Kinnunen Talentgatesta kertoo.

Kiinnostusta onkin riittänyt, sillä esimerkiksi VTT:n rekrytointiohjelmaan haki viime keväänä 150 vastavalmistunutta diplomi-insinööriä ja kauppatieteen maisteri, joista parikymmentä läpäisi seulan.

Kinnusen mukaan nuoret tekevät myös usein virheen siinä, että avoimia työhakemuksia laitetaan ainoastaan suurimpiin pörssiyhtiöihin, kuten Nokialle, vaikka työpaikka voisi hempommin löytyä muutaman hengen pk-yrityksestä.

- Pitäisi kartoittaa kaikki potentiaaliset työnantajat. Ei pidä keskittyä pelkästään niihin yrityksiin, jotka saavat satoja avoimia hakemuksia kuukaudessa, vaan niihin, joita ei niin hyvin tunneta, partneri Pasi Kinnunen vihjaa.

Työpaikan saaminen on monesti monen tekijän summa. Vanha kunnon pärstäkerroinkin vaikuttaa edelleen rekrytoinnnissa.

- Kyllähän se persoona vaikuttaa siinä lopullisessa valinnassa, myöntää partneri Panu Hakala Talentgatesta.

Lähteet: YLE Uutiset / Jan Fredriksson