Onni ei luuraa lompakossa

Lauantaina arvotaan Suomen lottohistorian suurin jättipotti. Yhdellä täysosumalla voi voittaa 7,2 miljoonaa euroa. Vaikka raha ei olekaan onnen tae, on Lotto koukuttanut suomalaisia vuodesta 1971 alkaen. Filosofillekin on tuttu juttu se, että rahan ja onnen välinen suhde askarruttaa ihmisiä.

rahapelit
Lottopallot lottokoneessa
Veikkaus

He, joiden kohdalle suuri lottovoitto on osunut pitävät Veikkauksen mukaan usein jalat maassa. Veikkauksen historian toistaiseksi suurimman lottopotin kuitannut kotkalaismies ei esimerkiksi voiton varmistuttua turhia haaveillut.

- Ei minulla oikeastaan ole mitään suuria suunnitelmia. Luonnollisesti lainojen maksu, mutta muuten täytyy tuollainen rahamäärä uskoa pääosin ammattilaisten huostaan. Mietin toki jo, että millä sitä itseään hemmottelisi heti kun rahat tulevat, mutta en oikeastaan tarvitse mitään. En ainakaan aio tuhlata suuria summia turhuuksiin eli ostaa itselleni jotain mitä en tarvitse, näin on voittaja Veikkaukselle viestittänyt.

Lotossa on kuluneen vuoden aikana juhlittu täysosumaa kaikkiaan 18 kertaa. Voitot ovat osuneet tasaisesti eri puolille Suomea. Kotkan seitsemän miljoonan euron lisäksi voitonriemua on koettu muun muassa Iisalmessa, Turussa ja Tampereella.

70-vuotissyntymäpäiviään viettävä Veikkaus juhlii pyöreitä vuosiaan laittamalla jakoon lauantaina kaikkien aikojen jättipotin.

Lottovoittajasta voi tulla pihi

Iso lottovoitto himottaa, kiihottaa ja vähän ehkä pelottaakin. YLE Radio Keski-Suomen keskipäivän lähetyksessä kysyttiin perjantaina kuuntelijoilta, mikä saa laittamaan rastit ruudukkoon ja kiikuttamaan kupongin kioskille?

- Jos voittaisin ison potin lahjoittaisin sen pääosin vammaisjärjestöille, jotka tekee vähäosaisten piirissä hyvää työtä. Itselläni on niin hyvä peruseläke, etten tarvitse lisärahaa. Se vaarahan siinä on, että jos iso potti tulee, niin ihmisestä tulee saita, kertoi lähetykseen soittanut Pekka.

Pentti puolestaan totesi pelaavansa aina samoilla syntymäpäivänumeroilla ja hänen hääpäivänsäkin saa aina ruudukkoon oman rastinsa.

- Mutta kyllä nyt tarjolla oleva yli seitsemän miljoonaa on liikaa, ei ihminen niin paljoa rahaa tarvitse. Moni menee pilalle, jos saa ison voiton, puntaroi Pentti.

Rami soitti myös suoraan lähetykseen ja kertoi olevansa juuri lähdössä viemään kioskille viidettä kuponkia jättipottikierrokselle.

- Kaksi kertaa on ollut kuusi oikein, hyvin sain niistä aikanaan rahaa. Joka viikko pelaan, sillä viikko ei tunnu miltään, se on kuin kuiva, jos ei lottoa, mutta kohtuus kaikessa, muistutti Rami.

Keskisuomalaiset lotonpelaajat tuntuivat myös ajattelevan, että peliporukoissa kukkii sosiaalisuus ja Lotto antaa arkeen puheenaiheita.

- Lotosta on tullut elämäntapa ja väitän, että kyllä raha rauhoittaa. Niin paljon kun tulisi, ettei tarvitsisi sitä rahaa enää ajatella. Ei mitään luksusta, mutta saisi elämänsä järjestykseen, eikä tarttis enää ajatella, tuleeko sitä rahaa tarpeeksi, kertoi Seppo.

Olli Joutsasta oli sen sijaan jo lakannut uskomasta lottovoittoon.

- En lottoa enää. Pelasin silloin, kun Lotto tuli Suomeen 1971 ja kymmenen vuoden aikana oli kerran kolme ja lisänumero oikein. Siinä meni usko koko peliin, mutta mehän ollaan vähän semmosia toiveajattelijoita me ihmiset, muotoili Olli sanottavansa.

Nimimerkki Paluumuuttaja puolestaan painotti, ettei ihminen tarvitse kasapäin rahallista rikkautta.

- Eihän sitä muuta tartte, kun että toimeen tulee, niin on ihan hyvä. Niillähän sitä vasta ongelmia on, joilla on mielettömästi rahaa.

Onnea on pohdittu läpi vuosisatojen

Filosofi Leena Kakkori Jyväskylän yliopistosta tietää, että rahan ja onnen suhde askarruttaa ihmisiä. Hänen mukaansa yksi filosofian peruskysymys on edelleen se, mitä onnellisuus oikeastaan on.

- Onnea on pohdittu yli 2000 vuotta. Aristoteleshan on kuuluisimpia filosofeja, jotka sanoivat, että ihmisen elämän päämäärä on onnellisuus. Onnellisuus on Aristoteleen mukaan hyveellistä elämää eli pitää elää oikein. Hyveellisyyteen kuuluu, että toimii oikein kaikenlaisissa tilanteissa, on oikeudenmukainen, ystävällinen, totuudellinen, mutta siihen kuuluu myös se, että ihminen toteuttaa järkeään. Ja onneen kuuluvat myös ystävät, kertoo Kakkori.

Suomalaisten intoa jahdata viikosta toiseen suuria jättipotteja Lotossa Kakkori pohtii "sitku-ajattelun" valossa.

- Kai siinä on pohjalla toive, että se voitto sitten ratkaisee kaikki ongelmat mitä on. Kyllähän kaikki tietää, että ei se sitä tarkoita, mutta jonkinlainen juttu siinä on, että "sitten kun saan lottovoiton", niin voin tehdä sitä ja tätä. "Sitku"-ajattelusta emme oikein ole päässeet eroon. Länsimaiset ihmiset on aika tulevaisuus-suuntautuneita, sitä ajatellaan, että mielenrauhan voi saavuttaa sitten kun...

Raha hurmaa hetkeksi

Filosofi on yhtä mieltä monen tavan ajattelijan kanssa siitä, ettei raha ole lopulta ihmisen elämässä onnen tae.

- Kyllä varmaan voiton jälkeen olemme hirveän onnellisia vähän aikaa, mutta ehkä se ei kuitenkaan ole lopullisen onnen tae. Voi olla myös, että suomalaista ajattelua leimaa vähän sellainen, että meidän pitää ansaita se kaikki, mitä saamme. Jos jokin tulee liian helposti, niin se on epäilyttävää ja ehkä emme osaa iloita tarpeeksi. Me odotetaan, että se onni on jossain odottamassa meitä ja meidän pitää ponnistella, että saamme sen, pohtii Kakkori ja toteaa, että haaveet ja toiveet auttavat kuitenkin meitä jaksamaan arjessa.

Lähteet: YLE Keski-Suomi / Mikko Maasola, Heli Kaski