Tuomas Kyrö ei perusta kirjallisuustrendeistä

Kirjailija Tuomas Kyrö kirjoitti alunperin radiokuunnelman Kyllä minä niin mieleni pahoitin, josta myöhemmin muokattiin kirja. Kirjan Mielensäpahoittaja on eräänlainen arkkityyppi: nykymeno on hänen mielestään tolkutonta ja ennen tehtiin kaikki paremmin.

Tuomas Kyrö
Tuomas Kyrö seinäkartan äärellä
Tuomas Kyrö osoittaa kartalta kotinsa sijaintia.YLE / Hannu Harhama

- Suomalaiset eivät päästele ääneen sitä mielipahaansa - Mielensäpahoittaja taas tekee sen eli pukee sanoiksi mikä meitä kaikkia pännii päivittäin.

- Ennen oli kaikki paremmin -sanonta on totta! Tosin aika jolloin tuo "ennen" oli, vaihtelee. Mielensäpahoittajalla tuo kulta-aika loppui 50-luvulle ja Kyröllä tuo aika loppuu suunnilleen vuonna 1985. Kaikki uudistukset on Mielensäpahoittajan mielestä tyhmiä ja tehty vain uudistuksen vuoksi ja niinpä Mielensäpahoittaja pahoittaa mielensä.

Täsmäkirja ei Kyrön pirtaan kolahda

- Mitä tarkemmin yritetään suunnitella täsmäkirjaa sitä varmemmin se on epäonnistuva, sanoo kirjailija Tuomas Kyrö.

- Kirjailijana en voisi ikinä lähteä kirjoittamaan siitä mikä nyt on ilmassa ja kuumaa.

Aitous ja tunnistettavuus ovat arvoja joiden varassa on mahdollisuus kirjoittaa hyvä kirja.

- Se mikä kolahtaa itseensä se saattaa kolahtaa myös kaikkiin tai olla kaikille tuttu. Niin kuin nyt näyttää olevan tässä Mielensäpahoittajassa - paha mieli on meille kaikille tuttu asia.

Ideoita pikkupaikkakuntien ilmaisjakelulehtien mielipidepalstoilta

- Mitä pienempi paikkakunta - sitä pienemmistä asioista ihmiset pahoittavat mielensä, kertoo Kyrö. Varsinkin Sampo niminen lehti Saarijärveltä saa Kyrön erikoishuomion mielensäpahoittamisen aiheaittana.

Esimerkkinä Kyrö mainitsee katiskan varastamisuutisen: joku ehkä varasti katiskan, mutta sitten keväällä paljastuukin että itse unohti sen järveen.

- Mutta kyllä Helsingissäkin pahoitetaan mieltä; ne jutut vaan eivät pääse lehteen.

Lähteet: YLE Häme