Kuudes sukupuuttoaalto uhkaa maapallon kasvi- ja eläinlajeja

Maapallolla on parhaillaan käynnissä vuosimiljoonien välein toistuva uusi sukupuuttoaalto. Sen seurauksena jopa puolet maapallon kasvi- ja eläinlajeista saattaa kadota. Jo nyt Suomen luonnosta on kadonnut parisataa lajia lopullisesti.

Kuva: ITAR-TASS / Valeri Morev

Jo parikymmentä vuotta sitten sukupuuttoaallon merkit olivat selviä.

- Vesikkohan oli varsin yleinen tällainen puronvarsien näätäpeto meillä, kunnes se 1950–60-luvulla äkillisesti harvinaistui, kertoi Korkeasaaren intendentti vuonna 1992.

Vesikko on hyvin tunnettu esimerkki Suomesta kadonneesta lajista, mutta 200 muun sukupuuttoon kuolleen lajin seassa on koko joukko paljon huomaamattomampia pikkuötököitä — vaikkapa metsähyönteisiä ja kuoriaisia.

Suomen lajiston muutokset ovat osa globaalia ilmiötä — luonnon monimuotoisuuden häviämistä. Ilmiön käsittely on jäänyt konkreettisemman ilmastonmuutoksen varjoon.

- Biodiversiteetin häviäminen on vähintään yhtä iso ongelma kuin ilmastonmuutos. Lajeja kuolee sukupuuttoon samalla tavalla kuin 60 miljoonaa vuotta sitten viidennessä sukupuuttoaallossa, joka hävitti dinosaurukset tältä planeetalta, kommentoi Helsingin yliopiston ekologianprofessori Jari Niemelä.

Kun metsää on kaatunut, soita raivattu tai peltoa muokattu, on monen eläimen kotipesä muuttunut kuolinpesäksi. Sama myllerrys kulkee ympäri maailmaa ja kiihtyvällä tahdilla.

Pienen ötökänkin katoaminen näkyy lopulta hyvin konkreettisesti ihmisten kukkarossa, vaikkapa kallistuneina omenoina. Syynä on pölyttäjien väheneminen.

- On esimerkiksi jouduttu turvautumaan tarhattuihin kesyihin mehiläisiin, ne pölyttävät sen takia, että luonnollisia pölyttäjiä ei enää ole. Ja siitä tietysti koituu kustannuksia, sanoo Niemelä.

Jo kadonneita lajeja ei saada enää takaisin rahallakaan, mutta varovaisemmalla otteella voidaan vielä hidastaa muutoksia.

- Pitäisi jättää enemmän tilaa muille lajeille kuin ihmiselle. Maankäytön puolella täytyy olla varovaisempi ja luonnonsuojeluun varata suurempia alueita, Niemelä ehdottaa.

YK viettää parhaillaan luonnon monimuotoisuuden teemavuotta, joka korostaa ihmisen vastuuta elämästä maapallolla.