Hirvikärpänen karkottaa väen metsästä

Syyskesän riesa, hirvikärpänen haittaa jo suomalaisten luonnosta nauttimista. Hirvikärpäsiä tutkivaa professori Pekka Niemelää huolettaa, että etenkin lapsiperheiden luontosuhde kärsii kiusallisesta ötökästä.

luonto
HirvikärpänenYLE

Metsässä liikkujien jokasyksyiset kiusaajat ovat muuttuneet kiukkuisemmiksi ja pisteliäämmiksi. Tämän otaksutaan johtuvan kannan ylitiheydestä.

Turun yliopiston biodiversideettitutkimuksen professoria Pekka Niemelää huolestuttaa, että ulkoiluretki syksyisen metsän siimekseen houkuttaa entistä harvempia nimenomaan inhotun hirvikärpäsen takia.

- On merkittävää ihmisten luontokäyttäytymisen ja luonnosta nauttimisen kannalta, että varsinkaan lapsiperheet ja naiset eivät mene metsään enää samalla tavalla kuin aikaisemmin. Ihmiset, etenkään perheet eivät enää sienestä tai kerää marjoja samalla tavalla. Tavallaan hirvikärpäsestä on tullut koko kansan asia, pahoittelee Niemelä.

Monet kokevat, että hirvikärpästen käytös on muuttunut viime vuosina entistä hyökkäävämmäksi. Professori Pekka Niemelä on kollegoineen tehnyt samansuuntaisia havaintoja.

- Tutustuin hirvikärpäsiin 1980-luvulla Itä-Karjalassa, mutta vasta parin kolmen viime vuoden aikana ne ovat muuttuneet niin aggressiivisiksi, että ne ovat ruvenneet puremaan minuakin. Toinen vaihtoehto tietenkin on, että olen iän myötä muuttunut maittavammaksi, letkauttaa Niemelä.

Kiusallisesta hammastelijasta ei sinänsä ole ihmiselle mahdollisia allergisia reaktioita suurempaa vaaraa, mutta puremat voivat olla kivuliaita ja kutiavia. Ja hiuksiin ja vaatetuksen sisään pyrkivä vieras on toki ikävä tuttavuus.

Jopa liki 17 500 kärpästä yhdessä hirvessä

Hirvikärpäsen kuvasi tieteelle jo Carl von Linné 1700-luvulla, mutta Suomeen se alkoi toden teolla levittäytyä vasta 1980-luvulla.

Parhaillaan eri yliopistoissa meneillään olevasta hirvikärpäs-projektista on saatu uusia tietoja kiusallisen hyönteisen elintavoista.

- Se on Suomessa varsin uusi tulokaslaji, ja sen tähden sen biologiasta ja ekologiasta ei tiedetä juuri mitään, toteaa hirvikärpästyöryhmässä mukana oleva professori Pekka Niemelä.

Hankkeessa mukana olevat yliopistot selvittävät eri asioita; Itä-Suomessa ja Turussa selvitetään perusasioita, kuten kuinka monta hirvikärpästä yhdessä hirvessä voi olla, ja mihin osiin hirven ruhoa ne levittäytyvät.

- Tällä hetkellä ennätys on 17 491 samassa hirvisonnissa! Siinä on sellainen ero, että hirvilehmissä niitä on vähemmän, ja kaikkein vähiten niitä on vasoissa. Koko ja liikkuvuus vaikuttavat siihen, kertoo Niemelä.

Hänen mukaansa hirven turkki on silloin järkyttävän näköinen, sillä hirvikärpäsiä voi olla useassa kerroksessa. Säkäalue, hartiat ja niska keräävät salamatkustajia eniten.

Hirvien lepopaikat pahimpia esiintymisalueita

Etenkin loppukesästä maaperästä kuoriutuvat aikuiset etsivät metsässä sopivaa isäntäeläintä, minkä ihminenkin saa tuntea nahoissaan.

- Kuten hyvin tiedämme, se harhautuu usein muihinkin otuksiin, mukaan lukien ihmisiin. Ja kun hirvikärpänen pääsee turkkiin, pudottaa se siipensä, ja koiraat ja naaraat parittelevat. Ja tietenkin terävillä hampaillaan ne purevat, ja voi sanoa latkivat verta; verellähän ne elävät, kuvailee Niemelä.

Biodiversideettitutkimuksen professori Pekka Niemelä Turun yliopistosta kertoo, että hirvikärpäsnaaraan biologia on sikäli erikoiinen, että se munii kerrallaan yhden toukan. Munimisen jälkeen toukka kotiloituu välittömästi hirven turkkiin. Kotelot varisevat etenkin kevättalvella hangille, josta ne päätyvät maaperään odottamaan loppukesän kuoriutumista.

- Etenkin sellaisia paikkoja kannattaa välttää, joilla hirvet ovat kevättalvella ruokailleet ja lepäilleet. On jopa järkyttävää nähdä, kuinka kevättalvella erottuvat nämä makoilupaikat, koska ne ovat värjäytyneet hirven haavoista valuneesta verestä, kuvailee Niemelä.

Hirvikärpäset ovat yleistyneet jopa räjähdysmäisesti hirvikantojen runsastumisen myötä, sillä ne ovat saaneet nautiskella runsaan ruokapöydän antimista.

Parhaiten hirvikärpäsiltä voi suojautua tiiviillä, vaalealla vaatetuksella sekä hyönteisverkolla. Tummia vaatteita kannattaa välttää metsässä liikkuessaan, sillä hirvikärpäset suunnistavat hiilidioksidipitoisuuden ja lämmön perusteella. Musta väri sitoo lämpöä vaaleita värejä tehokkaammin.

OTA KANTAA: Karkottaako hirvikärpänen sinut metsästä?

Lähteet: YLE Turku