Työuupumusta pitää hoitaa yhdessä

Työnantajien kiristynyt suhtautuminen uupumuksesta johtuviin sairauspoissaoloihin puhuttaa suomalaisia. Asiantuntijan mukaan työpaikalla pitäisi havaita uupumuksen oireet ja antaa ajoissa apua sairastuneelle.

Kuva: Juha-Pekka Inkinen / YLE

Kun työ alkaa uuvuttaa, ensimmäisenä tulevat fyysiset oireet. Tarpeeksi pitkään jatkuessaan ongelmat siirtyvät henkiselle puolelle, kertoo työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka.

- Olo alkaa tuntua kyyniseltä, tuntuu ettei kannata edes yrittää. Itsetuntokin alkaa horjua. Mitä pitemmälle mennään, sitä haasteellisempaa on tarttua asiaan, koska työuupumukseen liittyy usein myös masennus.

Mankan mukaan ylikuormitusraja on eri ihmisillä eri kohdissa - toiset sietävät stressiä paremmin.

- Periaatteessa positiivinen stressi saa liikkeelle ja tehokkaaksi. Mutta kun alkaa tuntua siltä että kaikki ärsyttää ja aamuyön uni esimerkiksi häiriintyy, ovat kyseessä ylikuormitusrajan ensimmäiset signaalit.

Laaja kirjo syitä taustalla

Työuupumuksen taustalta löytyy monenlaisia tekijöitä. Asiaan voivat vaikuttaa muun muassa liika työnteko, huono työilmapiiri ja työpaikkakiusaaminen, jossa Suomen tilanne on Euroopan synkin.

Myös esimies mainitaan usein pahimpana työuupumuksen aiheuttajana.

- Tosin voi ajatella, että tunnollinen ihminen uuvuttaa myös itse itsensä ottamalla hoitaakseen liikaa töitä. Avioero tai muu vaikea elämäntilannekin voi viedä voimat, sanoo professori Marja-Liisa Manka.

- Työ voi myös virkistää ja auttaa jaksamaan jos kotona on hankalaa. Usein käy kuitenkin niin, että useampi samanaikainen stressipiste pikemminkin uuvuttaa. Työuupumus voi vaivata myös sellaista ihmistä, joka on innostunut ja pitää hirveästi työstään. Tällainenkin ihminen tarvitsee palautumista.

Laki on työntekijän puolella

Vuodesta 2003 voimassa ollut työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa tarttumaan toimeen, jos työntekijä uupuu.

- Työntekijän terveyttä uhkaaviin tekijöihin pitää puuttua, myös psyykkisiin ongelmiin. Laki on kuitenkin työpaikoilla aika heikosti tunnettu, Marja-Liisa Manka sanoo.

Esimies on työnantajan edustaja, ja hänen pitäisi pystyä tarkkailemaan alaisiaan.

- Onhan siinä kieltämättä ongelmaa ja haastetta - jos alaisia on vaikka toisella paikkakunnalla, mistä voi tietää, millainen tilanne heillä on? Pitää olla hyvä ihmistuntija.

Pahimmassa tapauksessa uupunut työntekijä ei saa ajoissa apua ongelmiinsa, ja kierre johtaa lopulta työkyvyttömyyteen. Lähes aina jotain voidaan kuitenkin tehdä. Pitkä sairausloma ei välttämättä kuitenkaan ole ratkaisu.

- Vaikka lomalla pystyisikin lataamaan akkuja, takaisin samaan hullunmyllyyn palaaminen sairastuttaa ihmisen vain uudelleen, Marja-Liisa Manka pohtii.

Joskus kaivataan uutta suuntaa

Jos omasta työstä puuttuu kaikki ilo, työntekijä voisi Mankan mukaan myös katsoa peiliin.

- Mitä voisi tehdä työlle ja elämälle, jotta niistä voisi iloita? Työn ilo syntyy kuitenkin siitä, että tuntee tekevänsä jotain merkityksellistä ja tärkeää elämässä. Jokaisessa työssä pitäisi olla siivu sellaista.

- Voi lähteä vaikka hankkimaan itselleen uutta koulutusta. Ensisijaisesti toivoisin kuitenkin, että työpaikoilla osattaisiin tarttua tilanteisiin ajoissa.

Marja-Liisa Mankan mukaan yliopistolla on koulutettu työpaikoille työhyvinvoinnin asiantuntijoita, jotka pystyvät auttamaan esimiehiä ja ottamaan tarvittaessa uupumukseen liittyviä asioita puheeksi.