1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Balkanilainen musiikki villitsee nyt myös suomalaiset

Balkanilaiset rytmit ovat löytäneet tiensä viime vuosina niin suomalaiseen kansanmusiikkiin kuin tanssiklubeille. Balkanin alueen monikulttuurisesta perinteestä ammentava musiikki innostaa klubeille kaikenikäisiä ja tarjoaa vaihtoehdon anglo-amerikkalaiselle rytmimusiikille.

Jaakko Laitinen ja Väärä Raha -yhtye esiintyy Balkan Fever -klubilla tänä syksynä. Kuva: Petri Alanko

Balkanilaiset rytmit ovat Suomessa vielä suhteellisen tuore asia, mutta Keski-Euroopassa musiikki on villinnyt kansaa jo viiden vuoden ajan. Kaikki sai alkunsa serbialaisen Emil Kusturican elokuvista, joissa soi Goran Bregovicin musiikki. Se innoitti myös muusikko Hannu Oskalaa:

- Erityisesti Underground-leffan ensimmäiset kymmenen minuuttia, jossa hullut serbialaiset mafiapäälliköt menevät ympäri kaupunkia ja heidän perässään seuraa koko ajan mustalaisbändi. Kaivelemalla sain selville, että kyse on serbialaisesta kansanmusiikista, jota soittaa Boban Markovic yhtyeineen, kertoo Oskala.

Elokuvan innoittamana Oskala suuntasi Gucan torvifestivaaleille ja kantoi sieltä mukanaan kasan levyjä. Nykyisin hän soittaa Orkestar Bordurkassa, joka on nuorista kansanmuusikoista koostuva balkanilaisen musiikin bilebändi.

Balkan on musiikillisten vaikutteiden sulatusuuni

Orkestar Bordurka esiintyi aluksi kansanmusiikkiyleisölle, mutta on sittemmin löytänyt tiensä myös helsinkiläiselle Balkan Fever -klubille. Sen esiintyjinä vuorottelevat Balkanin musiikista ammentavat yhtyeet ja dj:t.

Syyskuussa klubi sai vieraakseen bosnialaissyntyisen dj Robert Sokon. Hän aloitti balkanilaisen musiikin soittamisen Berliinissä ja 90-luvulla, ja lanseerasi 2000-luvun alussa käsitteen Balkan Beats. Nykyisin Soko kiertää soittamassa levyjä eri puolilla maailmaa.

- Balkanin alue on etninen sulatusuuni, jonka musiikissa yhdistyvät ainakin itämaiset, juutalaiset, slaavilaiset ja tietysti myös länsimaiset vaikutteet. Klubimusiikki ei kuitenkaan ole turbofolkia, vaan modernia musiikkia, jossa on mukana perinteisiä aineksia, Soko kuvaa.

Berliinissä Balkan-klubeilla käy parhaimmillaan 1 500 ihmistä. Sokon mukaan suosion syynä on tanssittavuus.

- Musiikki on hullua, iloista ja surullista yhtä aikaa.

Soko uskoo, että suosion takana piilee myös poliittisia syitä: 90-luvulla sotien repimältä Jugoslavian alueelta kuultiin vain huonoja uutisia, joten nyt iloitaan siitä, että Balkanilta tulee jotain positiivista.

Pysyvä ilmiö vai hetkellinen villitys?

Helsingin Balkan Fever -klubia pyörittävät dj:t Borzin ja Levy. Lähes puolentoista vuoden ajan toiminut klubi houkuttelee heidän mukaansa kaikenikäisiä kävijöitä, eivätkä kaikki halukkaat mahdu aina sisään. Dj Levy eli Pietu Pietiäinen kertoo, että myös Balkanin alueelta tulevat ovat löytäneet klubin.

- Ainakin makedoniaksi on laulettu ja yksi porukka on Helsingissä asuvia serbialaisia. Sitten on nuoria bilettäjiä ja vanhemman polven goa trance -rastalettitanssijaa. Ihana sekoitus kaiken ikäistä ja näköistä porukkaa. Myös romaneja kansallispuvuissaan, ainakin silloin kuin meillä oli keikalla Hortto Kaalo tai Jasmine ja Tinalos-orkesteri.

Tänä syksynä klubilla esiintyvät muun muassa Alamaailman vasarat, Orkestar Bordurka sekä Jaakko Laitinen ja väärä raha.

Vaan miltä näyttää Balkan-ilmiön tulevaisuus, onko kyseessä pysyvä ilmiö vai hetkellinen villitys? Muusikko Hannu Oskala toivoo balkanilaisen musiikin avaavan ihmisten korvat sille, ettei anglo-amerikkalainen rytmimusiikki ole ainoa vaihtoehto.

- Toivottavasti se ei jää lyhyeksi ilmiöksi. Se on niin hirveän hauskaa musiikkia, että sen toivoisi jättävän pysyvän jäljen tanssimiseen ja bilekulttuuriin.

Seuraava Balkan Fever -klubi järjestetään 2. lokakuuta ravintola Dubrovnikissa Helsingissä.