Kotoilu kehittää päänuppiakin

Oma tekemä on jälleen arvokas määritelmä, eikä nolo tai varattomuudesta kertova sanapari. Nuoret ovat ottaneet kotoilun trendiksi, mutta toiset ovat kotoilleet jo vuosikymmeniä.

kellot
Keskeneräinen ja valmis villasukka lankakorissa
YLE / Mari Siltanen

- Tämmöistä kelloa, ei sitä ainakaan ostaa voi.

Suuren osan omista huonekaluistaan tehnyt ja vuosikausia puutöitä harrastanut Pentti Kuusela tiivistää näin kotoilijoiden päällimmäisen syyn itse tekemiseen.

Miltä tuntuu, kun saa esimerkiksi kaappikellon koristekruunun valmiiksi?

- Erittäin hyvällehän se tuntuu. Siinä koristeen teossa käden jälki näkyy ja se on pysyvä jälki.

Joskus pysyvässä jäljessä on virhe, mutta työ on silti tehty. 1970-luvulta asti käsitöitä opettanut Maarit Humalajärvi näkee virheessäkin mahdollisuuden.

- Ei tehdä niinkään virheitä, vaan työ on vaiheessa, ja sitä kehitetään eteenpäin. Virhe on mahdollisuus nähdä toisin.

Käsityökurssiporukoissa on hyvä henki. Väki auttaa toisiaan ja päänuppikin saa töitä.

- Kyllä mieli on aina hiukan iloisempi kun sieltä kurssilta tulee. Varsinkin silloin kun on saanut paljon aikaiseksi, sanoo Pentti.

Vaikka työssä olisi vaikeuksia, ryhmän kannustus auttaa jaksamaan, Maarit lisää.

Kotoilun suosion nousemiseen sanotaan vaikuttavan turvallisuuden puute. Pentti arvioi, että turvallisuus tulee siitä, että asiat tehdään nimenomaan kotona, jossa on turvallista.

- Turvallisuutta on myös se, että hallitsee jonkun tilanteen. Silloin jos osaa tehdä jotain, se tarkoittaa että hallitset erilaisia asioita ja näet koko prosessin alusta loppuun asti itse. Se antaa sellaisen elämyksen, jota tämä hektinen elämä ei välttämättä anna, lisää Maarit.

Lähteet: YLE Häme / Mari Siltanen