1. yle.fi
  2. Uutiset

Innovaatioähky nitistää arjen luovuuden

Niksi-Pirkka on osoitus siitä, että me suomalaiset olemme kekseliästä kansaa. Suodatinpussit, sukkahousut ja lastenvaipat saavat aivan uutta käyttöä, kun lukijat jakavat innovaatioita toinen toisilleen. Mutta työpaikoilla menemme jumiin. Ajatus ei kulje, kiire kuristaa kurkkua ja paineen alla ahdistaa. Mitä tapahtuu matkalla kotoa töihin?

Kotimaan uutiset
Tietokoneen näppäimistö sukkahousujen sisällä.
Suomalaista arjen innovaatiota parhaimmillaan: sujautapa tietokoneen näppäimistö näppärästi sukkahousujen sisään. Näet edelleen näppäimet mutta roskat ja töhnä eivät pääse näppäinten väliin. Lähde: Niksi-PirkkaSanna Pirkkalainen / Yle

Työelämässä ei voi menestyä, jos ei ole halua kehittyä eikä omaa kykyä uudistua ja ajatella toisin. Pomo patistaa olemaan innovatiivinen, pomon pomo toitottaa uudistumisen tärkeyttä ja se kaikista suurin herra huutaa tornistaan, että "olkaa luovia, tuottakaa uutta"! Ja kaiken taustalla on taloudellinen menestys, jota pidetään hyvinvoinnin loppumattomana lähteenä.

- Tämä on harha. Talouskasvu ei johda enää ihmisten elämäntyytyväisyyteen. Onnellisuus ei kasva, elämänlaatu ei parane. Meidän on luovuttava rahapainotteisesta hyvinvoinnista ja ryhdyttävä pohtimaan, miten voimme saada elämän mielekkääksi, miten lisäämme onnellisuutta ja elämän tasapainoisuutta. Tämä on edellytys, jolla innovatiivisuus voi kukoistaa, täräyttää innovaatioprofessori Antti Hautamäki Jyväskylän yliopistosta.

Hautamäen mukaan esimerkiksi niksipalstat ovat osoitus siitä, että suomalaisilta kyllä löytyy innovatiivisuutta ja halua kokeilla, etsiä ja löytää uutta mutta nykyajan työelämä tehokkuusvaatimukseen nitistää luovuuden nopeasti. Professori kiittelee suomalaisten työteliäisyyttä mutta pitää suorastaan rikollisena sitä, että tätä työteliäisyyttä käytetään väärin. Ajattelu ei ole mahdollista, jos sille ei anneta tilaa ja aikaa.

- Me voimme satsata rahaa tutkimukseen ja kehitykseen vaikka kuinka paljon, mutta jos työpaikoilla on ahdistunut ja kireä ilmapiiri eikä ole aikaa luovuuteen, mitään ei tapahdu. Tulee virheitä. Ja ihmiset palavat loppuun, moitiskelee Hautamäki.

Suuri osa työajasta valuu hukkaan

Pomoportaalta luovan ja innostavan työyhteisön luominen edellyttää herkkiä korvia ja kannustamisen taitoa. Työntekijä ei voi olla luova, jos hänelle ei anneta siihen mahdollisuutta. Hautamäen mukaan johdon tehtävä on auttaa työntekijöitä selviämään paremmin tehtävistään ja luoda heille hyvät edellytykset kehittää työtään ja itseään.

- Monet ovat todenneet, että työpaikoilla 80 prosenttia ajasta menee byrokraattisiin asioihin ja vain yksi työpäivä viikossa jää siihen, mikä todella on se työntekijän juttu, hänen tehtävänsä. Meidän pitäisi raivata pois tällaisia kahleita ja byrokraattisia kontrolleja ja luottaa enemmän työntekijöihin, Hautamäki patistaa.

Innovaatiohuuma vie, ihminen vikisee

Innovaatiot ovat avain menestykseen. Vain niiden avulla Suomi saadaan nousuun. Nyky-yhteiskunta on vajonnut eräänlaiseen innovaatiohurmokseen, jossa uudistutaan vain uudistumisen vuoksi. Hautamäen mielestä innovaatio-sana kärsii inflaatiosta: se mikä ennen oli kekseliäisyyttä ja luovuutta, sen pitää nyt olla innovaatiota. Tutkijatkin etsivät ennen totuutta, nyt he vain tekevät innovaatioita, puhkuu Hautamäki.

- Työelämässä huudetaan, että uudistukaa, uudistukaa! Ja usein se on muuttumista muuttumisen takia. Mutta eihän itse ihminen muutu sillä, että pistetään organisaatio uusiksi joka vuosi. Jos ilkeästi sanotaan, niin tässä voi olla vähän sellaista konsulttien tuomaa innovaatiohuumaa, jolla johtajat yrittävät näyttää, että olemme ajassa kiinni, Hautamäki aprikoi.

On vallankumouksen aika

Yrityksille innovaatiot ovat tietenkin taloudellisen menestyksen edellytys, keino tehdä entistä parempia tuotteita tai tuottaa parempia palveluita. Uudessa kirjassaan Hautamäki haluaa kuitenkin tuulettaa ahtaita käsityksiämme innovaatioista, sillä niiden taustalla ei voi eikä saa olla yksinomaan entistä suurempi euromäärä.

- Innovaatiot ovat myös sosiaalista toimintaa. Kansalaisten keskinäiset yhteistyömuodot, esimerkiksi äitien verkosto verkkomaailmassa. Innovaatio ei ole enää vain business-asia, vaan ne ovat arjen asioita, sosiaalisia asioita. Suomalaisesta yhteiskunnasta löytyy monia esimerkkejä sosiaalisista innovaatioista, kuten nyt vaikkapa neuvola tai päivähoitopalvelut, listaa Hautamäki.

Professori Hautamäki tiivistää oman, innovatiivisen ajattelunsa siihen, että hyvinvointi luo kilpailukykyä ja hyvinvoinnin vahvistaminen on innovaation pohja, ei niinkään taloudellinen menestys.

- Tämä on niin vastoin virallista oppia, että olen varmaan tekemässä suurta vallankumousta tässä ajattelussa, nauraa Hautamäki.

Lähteet: YLE Keski-Suomi / Sanna Pirkkalainen, Minna Matintupa

Lue seuraavaksi