1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Raakaravinto jakaa mielipiteitä

Ihmisillä on käytössään hyvin moninaisia ruokavalioita, toiset terveydellisten, toiset eettisten syiden perusteella rakennettuja. Suomalaisilla lautasilla olisi kuitenkin tilaa kasviksille, marjoille ja hedelmille, jotta edes lautasmallisuositukset tulisivat täyteen.

terveys
Kuhakeiton ainekset
YLE

Raakaravintoneuvoja Mea Salo on ollut tuomassa Suomeen ajatusta kypsentämättömästä ruoasta.

- Tämä ei ole mikään uskonto tai kultti, ei meillä ole mitään tiukkoja ruokavalioita siitä, mikä on sallittua, ja mikä ei. Aika harva toteuttaa ruokavaliossaan ihan puhdasta raakaravintoa. Usea raakailijoista, kuten heitä kutsun, syövät osittain myös kuumennettua ravintoa.

Raakaravinnon kannattajat perustelevat ruokavaliotaan muun muassa entsyymien tai vitamiinien säilymisellä.

- Entsyymit alkavat vähetä neljässäkymmenessä asteessa, viidessäkymmenessähän ne ovat jo kaikki tuhoutuneet. Ruoka on kaikkein luonnollisimmassa muodossa silloin, kun sitä ei ole käsitelty lainkaan. Entsyymien lisäksi myös vitamiinit vähenevät, kun ruokaa lämmitetään, sanoo Mea Salo.

Ravitsemusterapeutti Minna Nykänen kertoo, että osa flavonoideista puolestaan imeytyy paremmin keitettynä. Hän muistuttaa, että on olemassa ihmisiä, joille raakaravinto ei edes sovi.

- Puhdas raakaravinto ei sovi monista suolistosairauksista kärsiville, sillä sen käyttö lisää merkittävästi kaasunmuodostusta. Ravinnosta saattaa jäädä pois myös useita aineita, joiden puutos vaikuttaa eri tavoilla kehon toimintaan. Riskinä on osteoporoosi, eli luukato, ja esimerkiksi biotiinin puutos voi edesauttaa hiusten lähtöä.

Välipala baarissa on haaste

Neljä vuotta pelkkää raakaravintoa syönyt Mea Salo kertoo, että tehosekoittimen avulla raakaravinnosta saa varsin monipuolista ruokaa. Vihanneksia, kasviksia, hedelmiä, marjoja, merileviä, pähkinöitä, siemeniä ja kylmäpuristettua öljyä, niistä mausteiden kanssa saa jo monia erilaisia pirtelöitä, raakakeittoja, salaatinkastikkeita ja dippejä.

- Jotkut raakailijat käyttävät maitoa, joka ei ole tullut meijerin kautta sekä muitakin eläintuotteita, kuten kananmunaa, lihaa tai maitotuotteita, mutta raakana.

Salo muistuttaa, että muutokset ruokavaliossa ovat aina yksilöllisiä, ja näin myös vaikutukset kehon toimintaan ovat yksilöllisiä. Hän sanoo, että muutokset elintapoihin on aina syytä tehdä vähitellen. Haasteita raakaravinnon syöjä kohtaa usein oman kodin ovien ulkopuolella. Sosiaalisissa tilanteissa, työpaikkaruokalassa tai ravintoloissa voi joutua kiperän tilanteen eteen - mitä syödä?

- Vierailulla tutussa paikassa on tietenkin helpompaa, kun voi rohkeasti neuvotella mitä siihen jättisalaattiin voisi laittaa. Ravintolassa rohkeuskaan ei usein riitä, ja joskus käy niin, ettei vaihtoehtona ole edes hedelmää, Salo toteaa.

Lähteet: YLE Keski-Pohjanmaa

Lue seuraavaksi