Tutkija: Suomi törsää vähäpätöisiin kirppukieliin

Sanailu peruskoulun pakkoruotsista on levinnyt koskemaan myös virkamiesten pakkoruotsia. Virkamiesruotsin arvostelijat puhuvat koulutusrahojen haaskaamisesta, sillä nykymaailmassa Suomen ei välttämättä kannata satsata kahteen valtavirroista syrjäytyneeseen kieleen.

Kotimaa
Ruotsin kielen opiskelua yläasteella.
Pakollinen ruotsin kielen opiskelu aloitetaan peruskoulussa viimeistään seitsemännellä luokalla.Yle

Peruskoululaisten pakkoruotsista on kalisteltu sanoja taas pitkin tätäkin syksyä.

Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) sallisi venäjän kielen kokeilun pakkoruotsin sijaan itärajan tuntumassa. Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) ja kulttuuriministeri Stefan Wallin (rkp.) puolestaan sanovat jo pelkälle kokeiluajatukselle kylmästi ei, ei ja nej.

Keskustelu karkaamassa käsistä

Talous- ja sosiaalihistorian dosentti Aarne Mattila Helsingin ylipistosta pitää myös virkamiesten pakkoruotsia aikansa eläneenä.

- Yleinen vaatimus ruotsin kielen taidosta virkamiehen kelpoisuusehdoissa on jo täysin vanhentunut, mies tuhahtaa.

Mattilan mielestä Suomi suorastaan törsää jopa kahteen vähäpätöiseen kirppukieleen.

- Tämä on voimavarojen tuhlaamista. Suomi on pieni kieli. Ja sitten vielä toiseen pieneen vähemmistökieleen, ruotsiin, satsataan kohtuuttomasti.

Oikeusministeriö: Laki melko uusi ja toimiva

Nykyisin voimassa oleva perustuslaki, kielilaki ja laki julkisyhteisöjen palveluksessa olevien kielitaidosta ovat olleet voimassa kymmenisen vuotta. Lainsäädäntö takaa kansalaisille julkiset palvelut omalla kansalliskielellä, joko suomella tai ruotsilla. Kunnille lait antavat enemmän pelivaraa kuin valtiolle.

Virkamiesruotsin virallinen valvoja oikeusministeriössä on hallitusneuvos Paulina Tallroth. Tallroth ei suostu puhumaan virkamiesten pakkoruotsista.

- Kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet suomenkieliset ovat suorittaneet myös niin sanotun virkamiesruotsin. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että kaikissa tehtävissä, kaikissa valtion viroissa, sitä välttämättä vaadittaisiin.

Koulutetaanko korkeakouluissa turhaan ja liikaa virkamiesruotsia taitavia?

- Ei suinkaan. En ole koskaan tavannut ihmistä, joka oli harmitellut ruotsintaitoaan, Tallroth näpäyttää.

Imatran rajamiehelläkin pakkoruotsi

Perusmuotoisen virkamiesruotsin lisäksi etenkin monilla valtion erityisalojen virkamiehillä on omia kielitaitovaatimuksiaan.

Lainsäätäjä lähtee siitä, että ainakin yksilöön kohdistuvaa julkista valtaa käyttävän virkamiehen on hallittava vähintäänkin alkeet myös siitä toisesta kotimaisesta kielestä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tuomareita, poliiseja, vanginvartijoita, rajavartijoita.

Eikö ole vähän hassua, että Imatran rajavartijallakin täytyy olla plakkarissaan todistus ruotsin taidoista, mutta venäjää hänen ei tarvitse osata sanaakaan?

- On aivan mahdollista säätää venäjää koskevia kielitaitovaatimuksia, jos niin halutaan. Laki ei lainkaan estä sitä, Tallroth valistaa

- Lisäksi on muistettava, että myös itärajalla liikkuu ruotsinkielisiä. Heidänkin oikeutensa on turvattava.

Lähteet: YLE Uutiset /Ari Mölsä