Puuta heinää asuntolainojen verovähennyksistä

Asuntojen hinnat pääkaupunkiseudulla ovat kivunneet hurjaa vauhtia ylöspäin, kun pankista saa luottoa edullisesti, edullisemmin kuin missään muussa Euroopan maassa. Näin sanotaan. Kolumnistina Risto Uimonen.

talous
YLE Radio 1:n Ykkösaamun kolumnisti Risto Uimonen
Risto Uimonen

Suomalaisille on siis suotu harvinainen onni ja autuus. He saavat kerrankin nauttia jostakin, joka on halvempaa kuin muualla Euroopassa. Ilo tästä uhkaa kuitenkin jäädä lyhytikäiseksi, sillä Helsingin herrat miettivät jo kuumeisesti, miten puuttua tähän ”etuun”. Helsingin herrojen ajatus kulkee niin, että kun alhaiset korot innostavat ihmisiä ottamaan lainaa ja ostamaan itselleen koteja tai muuttamaan parempiin koteihin, ostajat vetävät asuntojen ja kiinteistöjen hintoja ylöspäin.

Jotta asuntojen hintojen nousu hidastuisi tai kääntyisi laskuun nykyiseltä huipputasolta, asuntolainakorkojen verovähennysoikeutta pitää supistaa, Helsingin herrat tuumivat. Tätä ajatuskulkua tuki viime viikolla Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Hän antoi varovaista tukea verovähennyksen leikkaukselle sanomatta sitä suoraan. Varsinaista esitystä asiassa odotetaan alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtamalta verotyöryhmältä. Sen on määrä jättää ehdotuksensa vuoden lopulla.

Kuinka tutulta tuollainen ajatuksenjuoksu kuulostaakaan? Samanlaisia keskusteluja verovähennyksen pienentämisestä on käyty vuosikymmenten aikana lähes aina, kun asuntojen hinnat ovat nousseet huolestuttavasti. Vastuulliset poliitikot ovat kuitenkin ymmärtäneet, mikä merkitys verovähennyksellä on asuntovelkojensa kanssa kituuttaville ihmisille. Vähennysoikeus on säilynyt.

Nyt tilanne on toinen: valtio tarvitsee kipeästi rahaa. Suomi on ottanut velkaa Jyrki Kataisen johdolla elvytyksen nimissä niin, että hirvittää. Velanotolla on ollut myönteisiä vaikutuksia. Suomen talous on sukeltanut syvälle, viime vuonna syvemmälle kuin kertaakaan 1990-luvun laman aikana yhdessä vuodessa, mutta sukellus olisi vielä syvempi ilman velanottoa. Laskun maksun aika koittaa kuitenkin heti ensi vaalikaudella, joka alkaa eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa 2011.

Korkojen vähennysoikeuteen kajoamista on helppo perustella viittaamalla asuntojen hintojen nousuun. Selitys kuulostaa uskottavalta, varsinkin kun se tulee asiantuntevien Helsingin herrojen suusta. Onneksi tässä on kuitenkin kaikilla aikaa, ennen Hetemäen verotyöryhmän esitysten julkistamista, perehtyä kunnolla asuntojen hintojen nousun todellisiin syihin ja miettiä, kuinka suuri merkitys korkojen verovähennyksellä on todellisuudessa ongelmaan.

Perussyy hintojen kohtuuttomaan nousuun on kysynnän ja tarjonnan välisessä pysyvässä epäsuhdassa. Kun asuntoja ei ole markkinoilla kysyntää vastaavasti, hinnat nousevat. Tämä on tuttu ilmiö etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa hinnat ovat kohonneet aina selvästi enemmän kuin muualla maassa. Näin on tapahtunut 1970-luvulta lähtien korkojen verovähennyksen määrästä riippumatta. Asuntojen hinnat ovat nousseet tai laskeneet suhdanteiden mukana.

Lainarahan hinta, työllisyystilanne ja kotitalouksien arviot omasta riskinottokyvystään ovat vaikuttaneet asuntomarkkinoiden tilaan enemmän kuin korkovähennys. Tähän listaan pitää lisätä vielä kuntien toimet sekä rakennusliikkeiden ja muiden markkinaoperaattorien spekulatiiviset päätökset.

Kun kunta ei kaavoita tonttimaata kysyntää vastaavasti, se spekuloi asunnontarvitsijoiden intressejä vastaan oman etunsa nimissä. Kun rakennusliikkeet panevat liinat kiinni ja leikkaavat rajusti tuotantoaan, ne tekevät sen pitääkseen hintatason itselleen edullisena. Ne aloittavat tuotannon uudelleen heti, kun hinnat lähtevät nousuun patoutuneen kysynnän takia.

Suomessa on monia kaupunkeja, joissa asuntojen hintakehitys on ollut maltillista vuosikymmeniä, vaikka verovähennys on ollut niissä täsmälleen sama kuin pääkaupunkiseudulla. Hetemäen työryhmän kannattaisi tehdä opintomatka esimerkiksi Ouluun ennen kuin se tekee päätöksiään. Oulu on kasvanut pitkään suhteellisesti voimakkaammin kuin pääkaupunkiseutu. Silti asuntojen hintataso on pysynyt Oulussa ja sen naapurikunnissa maltillisena. Asunnot ovat naurettavan edullisia Oulussa pääkaupunkiseutuun verrattuna. Yksi syy siihen on Oulun kaupungin tonttipolitiikka. Oulu on huolehtinut siitä, että tonttimaata on riittänyt kysynnän tyydyttämiseen.

SAK järjesti parisenkymmentä vuotta sitten lyhyen yleislakon protestoidakseen asuntojen hintojen nousua. Raimo Ilaskivi lensi puolestaan Helsingin taivaalla saadakseen tietää, vieläkö pääkaupungista löytyi kaavoitukseen kelpaavaa tonttimaata. Sitä löytyi ja löytyy yhä, mutta pulma on siinä, että Helsinki ja muut pääkaupunkiseudun kunnat pihtaavat. Ne eivät kaavoita tonttimaata riittävästi, vaan pitävät tietoisesti yllä kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa omien intressiensä takia.

Helsingin herrat tietävät tämän, mutta puhuvat kasvot peruslukemilla asian vierestä. Verovähennyksiin kajoaminen on näpertelyä, jolla siirretään huomio pois asuntopolitiikan jatkuvasta epäonnistumisesta pääkaupunkiseudulla.

Asuntojen hinnat suurin piirtein puolittuivat 1990-luvun lamassa. Verovähennyksellä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa. Helsingin keskustan huippupaikoilta sai tuolloin asuntoneliöitä noin tuhannella eurolla. Nyt hinta on noin viisinkertainen, vaikka verovähennystä ei ole viisinkertaistettu. Tästäkin näkee, että todellinen syy asuntojen huippuhintoihin on markkinoiden epätasapainossa.

Verovähennysoikeus on vain tekosyy, jota aiotaan käyttää verukkeena valtion tulojen lisäämiseksi.

Lähteet: Risto Uimonen / YLE Radio 1:n Ykkösaamun kolumnisti