Helsingin kaupunginkirjasto pysyy ajan hermolla

150 vuoden aikana kaupunginkirjasto on muuttunut kansansivistyslaitoksesta helsinkiläisten olohuoneen jatkeeksi ja monipuoliseksi tietopankiksi. Menestyksen salaisuus on ollut ajan seuraaminen mm. uusilla aineistoilla ja välineillä.

Tietopankit
Miehet lukevat lehtiä lehtisalissa.
Rikhardinkadun kirjaston lehtisali täyttyy aamuisin asiakkaista.YLE

Helsingin kirjastot juhlivat 150 vuoden taakse ulottuvaa historiaansa tällä viikolla. Yksi merkkipaalu pitkässä historiassa oli Rikhardinkadun kirjaston avaaminen vuonna 1882. Rikhardinkatu vetää edelleen puoleensa 600 0000 kävijää vuodessa ja on suosituin kaupunginkirjastoista. Toinen ratkaiseva hetki koettiin vuonna 1912, jolloin kirjastot muuttuivat maksuttomiksi. Maksujen poistuminen kasvatti kävijämääriä peräti 60 prosenttia, kertoo Helsingin kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson.

– Meillä on kaksi vahvuutta, toinen on maksutonta palvelua ja tämä julkinen tila johon voivat kaikki tulla. Toinen on se, että kirjastossa voi kokea joka päivä jotain uutta, ei ole vain yhtä näyttelyä ja konserttia, vaan joka päivä on uusi tarjonta.

Myös 1930-ja 1990-luvujen talouslamat lisäsivät kirjastojen käyttöä voimakkaasti. Aikojen saatossa kirjastoverkko on kasvanut samaa tahtia kaupungin laajeneminen kanssa. Säätyläisnaisten vuonna 1860 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmaan perustamasta "kansankirjastosta" on kasvanut 36 kirjastoa käsittävä kokonaisuus. Aluksi kirjaston tehtävä olikin sivistää suomalaista rahvasta.

Kirjasto on vastannut yhteiskunnan muutoksiin

Kirjaston suosion salaisuus on ollut ajan hermolla pysyminen. Valikoimiin on kirjojen lisäksi otettu koko ajan uusia aineistoja. Myös uudet välineet on omaksuttu ensimmäisten joukossa, toteaa Maija Berndtson.

– Tälläinen kaikkien uusien asioiden ennakkoluuloton käyttöönotto eli on otettu musiikkia, videoita, sitten dvd:tä eli uudet aineistot ovat tulleet mukaan ja sitten viimeisenä tietysti internet. Siinähän Helsingin kaupunki oli yksi ensimmäisten joukossa maailmassa, kun 1994 avasimme kirjakaapelin kirjaston. Sen kunniaksi saimme vuonna 2000 Bill ja Melinda Gatesin palkinnon, miljoona dollaria, joka käytettiin verkkopalvelujen kehittämiseen.

Nykyään kirjastot ovat paitsi kaupunkilaisten kohtauspaikkoja, myös monipuolisia tietopankkeja, joihin on kerätty satojen vuosien edestä henkistä pääomaa.

– Nyt ajatellaan, että verkosta saa kaiken. Aika monet niistä palveluista ovat yksityisten yritysten tuottamia. Ne palvelut voivat muutosten kourissa kadota aivan yht´äkkiä, siksi tarvitaan tälläistä julkista palvelua, joka turvaa myös sen jatkuvuuden. Jos ajatellaan sitä aineistoa, mitä meille on kertynyt 150 vuoden aikana, ei sitä saa millään rahalla mistään, muistuttaa Berndtson.

Käyttäjät suunnittelevat tulevaisuuden palvelut

Myös asiakkailta sataa kiitosta kaupunginkirjaston aineistoille ja helppokäyttöisille palveluille. Parhaat kehitysideat on vuosien kuluessa saatu aina asiakkailta, joten kirjastojen tulevaisuuden palvelut ovat käyttäjien käsissä. Rikhardinkadun lehtisalissa espanjankielistä lehteä lukeva Jukka Lehikoinen piipahtaa melkein päivittäin kirjastossa.

– Varsinkin tämä Helmet-järjestelmä, jossa pystyy näitä kirjoja ja levyjä ja muita varailemaan kotoa käsin on mahtavan hyvä ja kirjaston valikoimassakaan ei ole valittamista.

Timo Kaarlonen taas hakeutuu kirjaston rauhaan, kun tarvitsee häiriötöntä työskentelyaikaa.

– Mulla on oma kone ja tällä on wlan yhteys eli mitään mokkuloita ei tarvita. Monelle, jolla ei ole yhteyttä kotona, se on ihan loistava palvelu. Lisäksi täällä Rikhardinkadun kirjastossa on sellainen hyvä ajaton tunnelma.

Kirjaston suosio näyttää pitävän pintansa kaikista sähköisistä kilpailijoista huolimatta. Viime vuonna Helsingin kaupunginkirjastoissa vieraili 6,5 miljoonaa kävijää ja erilaisia aineistoja lainattiin 9,3 miljoonaa kertaa.

Lähteet: YLE Helsinki