1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Tanssijat haluaisivat Kansallisbalettiin enemmän suomalaisia

Kansallisbaletin tanssijat ovat huolissaan suomalaisten balettitanssijoiden työllistymisestä. Baletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve on valinnut Kansallisbalettiin paljon ulkomaalaisia tanssijoita. Greven mukaan suomalaisten balettitanssijoiden taso ei ole ollut riittävä, jotta heitä olisi voinut valita nykyistä enemmän. Suomalaisia huipputanssijoita on myös lähtenyt ulkomaille.

kulttuuri
Kansallisbaletin tanssijoita esittämässä Joutsenlampea
YLE

Kenneth Greve vakuuttaa, ettei hän valitse tanssijoita kansallisuuden perusteella.

- En mieti heidän kansallisuuttaan. Jos tarjolla on loistava suomalaistanssija, otan hänet. Muussa tapauksessa en, Greve sanoo.

Kansallisbaletti rekrytoi tanssijoita koetanssien kautta sekä arvioimalla harjoittelijoiden menestystä. Baletin suomalaistanssijat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että moni suomalaisharjoittelija ei ole enää viime aikoina saanut sopimuksia balettiin, vaan taloon on otettu sen sijaan ulkomaalaisia tanssijoita.

Baletin luottamusmiehen Jouka Valkaman mielestä suomalaistenkin taidot olisivat kuitenkin riittävät.

- Taiteellinen johtaja tietysti aina valitsee viime kädessä tanssijat, ja se on hänen tärkeimpiä tehtäviä. Olemme kuitenkin huolissamme siitä, että vain hyvin pienelle osalle meidän mielestämme laadukkaista suomalaisista tanssijoista on pystytty tarjoamaan sopimusta, vaikka siellä olisi ollut harjoittelijoina laajempikin joukko, joka olisi voinut jatkaa Kansallisbaletissa.

Valtaosa balettikoululaisista ei työllisty omaan taloon

Viime vuonna 40 prosenttia Kansallisoopperan balettioppilaitoksesta valmistuneista työllistyi Kansallisbalettiin. Valtaosa laitoksen kouluttamista suomalaistanssijoista siis päätyy joko töihin ulkomaille, jatko-opintoihin tai muualle tanssin kentälle.

Kenneth Greve muistuttaa, että elämme globaalissa maailmassa, jossa myös suomalaisia tanssijoita lähtee ulkomaille.

- Ottaisin mielelläni maailmalla olevia suomalaisia huippuballerinoja Kansallisbalettiin, Greve sanoo.

Hänen mielestään Suomi ei menetä mitään, jos baletissa on myös ulkomaalaisia tanssijoita.

- Kyseessä on vaihtokauppa, me sekä annamme että otamme, Greve toteaa.

Mikä on Kansallisbaletin kansallinen tehtävä?

Baletin luottamusmies Jouka Valkama ei kiistä kansainvälisten tanssijoiden positiivistakin vaikutusta. Hänen mielestä Kansallisbaletin tulisi kuitenkin muistaa kansallinen tehtävänsä. Koska Oopperan oma koulutusjärjestelmä tuottaa joka vuosi ammattitanssijoita, heille pitäisi Valkaman mielestä myös olla tarjolla työmahdollisuuksia.

- Kansallisen taidelaitoksenhan voi määritellä monella tavalla, riippuen siitä mikä on kulttuuripoliittinen tahto. Kansallisbaletin voisi silti nähdä tietyllä tavalla peilinä sen hetken suomalaisen balettitaiteen tasosta – niin hyvässä kun huonossa. Silloin suomalaista balettikulttuuria voisi myös kehittää pitkäjänteisesti, Valkama sanoo.

Greven mielestä ensisijainen kansallinen tehtävä on kuitenkin tarjota yleisölle parasta mahdollista balettitaidetta.

- Kansallisbaletilla on suuri kansallinen velvollisuus antaa suomalaiselle yleisölle mahdollisimman laadukkaita esityksiä, Greve sanoo.

Poikia kaivataan balettitunneille

Greven mielestä suomalaistanssijoiden työllistymisen avainasemassa on pitkällä tähtäimellä talon oman balettioppilaitoksen koulutuksen kehittäminen. Hän onkin kaksi vuotta kestäneellä johtajakaudellaan lisännyt klassisen baletin tekniikkaopetusta balettioppilaitoksessa.

Esimerkiksi varvastyöskentelyä ja pariharjoituksia tehdään nyt entistä varhaisemmassa vaiheessa ja enemmän.

- Odotukseni ovat erittäin korkealla. Uskon että saamme sieltä jo pian loistavia suomalaisia tähtitanssijoita, Greve sanoo.

Keskeinen ongelma on yhä se, ettei balettiopinnoista kiinnostuneita poikia ole tarpeeksi. Materiaalia, joista huippuja voisi seuloa, ei siis ole riittävästi. Kansallisbaletti onkin käynnistämässä projektia, jossa miestanssijat jalkautuvat pääkaupunkiseudun kouluihin kertomaan työstään.

Greven mielestä asenteiden muuttamisessa on työnsarkaa.

- Olen täällä Suomessa törmännyt isiin, jotka ovat kertoneet häpeävänsä poikiensa balettiharrastusta. Muualla maailmalla poikien baletin harrastaminen nähdään useammin positiivisessa mielessä erikoisena juttuna. Toivoisin, että tällaiset asenteet muuttuvat, kun ihmiset kuulevat, millaista miesbalettitanssijan työ todellisuudessa on.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Iira Hartikainen

Lue seuraavaksi