Hyppää sisältöön

Utsjoen valtuusto saamenkieliseksi

Utsjoen valtuuston kokousten kieli on vaihtunut tämän vuoden aikana suomesta pohjoissaameksi. Saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola Oulun yliopiston Giellagas-instituutista iloitsee.

Lehtola sanoo, että kyseessä on tärkeä ja tietoinen kielipoliittinen teko, sillä viimeisistä saamenkielisistä kokouksista on kulunut jo yli puoli vuosisataa.

Saamen kielilaki tuli voimaan vuonna 2004. Sen tarkoituksena oli edistää ja toteuttaa saamelaisten kielellisiä oikeuksia saamelaisten kotiseutualueella. Lailla haluttiin myös vahvistaa saamen kielten virallista asemaa ja madaltaa kynnystä käyttää kieltä virallisissa yhteyksissä.

Kielilain voimassaolosta lähtien Utsjoella valtuuston ja kunnanhallituksen kokouspöytäkirjat on käännetty saamenkielelle ja tulkkausta on saanut, jos niin on halunnut. Kieli on kuitenkin toistaiseksi jäänyt lähinnä paperille.

Nyt Utsjoen valtuustosalissa puhaltavat kuitenkin uudet tuulet, sillä valtuuston puheenjohtaja Veikko Guttorm on alkanut johtaa kokouksia saameksi ja tulkkaukseen joutuvat vuorostaan turvautumaan suomenkieliset.

- Meillä valtuustossa jotkut ovat aina silloin tällöin käyttäneet saamenkieltä puheenvuoroissaan. Minulle tuli sitten sellainen tunne, että kun nyt osaan saamenkieltä kohta paremmin kuin suomenkieltä, niin ei kai se olisi hullunkurista, jos minä pitäisin ja johtaisin saamenkielellä kokouksia.

- Itselleni on sitten tullut matkan varrella kotoinen olo ja koko homma tuntuu jotenkin tukevammalta. Se tuo myös mielihyvää, että saamelaiset pystyvät ilmaisemaan omia asioitaan saamenkielellä.

Guttormin mukaan myös valtuustossa valtaosa, eli noin kymmenen sen viidestätoista jäsenestä, hallitsee saamenkielen.

Sopeutumisesta uuteen nousuun

Saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola Oulun yliopiston Giellagas-instituutista kertoo, että Utsjoen kunnanvaltuusto käytti saamen kieltä 1950-luvun alkuun saakka, vaikka pöytäkirjat laadittiinkin suomeksi.

- Silloin suurin osa valtuutetuista olivat saamelaisia, joten oli luonnollista, että kokousasiatkin puhuttiin saameksi.

Tutkijan mukaan ajan henki ja saamelaisten rooli päätöksenteossa on kuitenkin muuttunut 1900-luvun kuluessa.

- Vielä 1900-luvun alussa sekä Inarissa että Utsjoella saamelaisilla oli vahva rooli muun muassa kunnallishallinnossa. Vaikka nimismiehet, kirkkoherrat ja metsänhoitajat olivat suomalaisia niin silti sen alla oli ikään kuin saamelainen kerros, joka osallistui päätöksentekoon.

Lehtolan mukaan asenteissa tapahtui kuitenkin muutos sotien jälkeen.

- Sotien jälkeen ajateltiin, että täytyy sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä, että Utsjoella valtuuston kieli on nyt saame, on mielenkiintoinen reaktio toiseen suuntaan.

Lehtola pitää kielenkäännöstä hyvänä ja tietoisena kielipoliittisena tekona.

- Utsjoen kunta on edelleen saamelaisenemmistöinen kunta. Siinä mielessä tämä on myös perusteltua.

Kaikki eivät ole tyytyväisiä

Kaikki valtuutetut eivät kuitenkaan ole olleet innoissaan saamesta virallisena kokouskielenä. Puheenjohtaja Veikko Guttorminkin mukaan pientä nurinaa on kuulunut.

Esimerkiksi Kemistä kotoisin oleva valtuuston jäsen Raimo Hekkanen sanoo, että Utsjoen ei pitäisi livetä normaalikäytännöstä.

- Mielestäni Suomessa viralliset kokouksen on pidettävä valtakielellä. Myös tulkkauslaitteiden käytöstä aiheutuu ongelmia.

Guttormin mukaan myöskään kaikki saamenkielentaitoiset eivät halua puhua saamea, vaikka heillä olisi nenänsä alla saamenkielelle käännetyt esityslistat. Guttormin mukaan se johtuu rohkeuden puutteesta ja oman kielitaidon epävarmuudesta.

- Kyllähän tämä kokouskielen opettelu on minulta itseltänikin vaatinut hieman opettelua. On siinä sellaista termistöä, joka vaatii hieman perehtymistä. Mutta nopeasti sen oppii, kun omasta äidinkielestä on kyse.

.
.