Uusista papeista joka neljäs on alanvaihtaja

Luterilaisen kirkon papisto monipuolistuu. Uusista papeista jo joka neljäs on niin sanottu alanvaihtaja, eli hänellä on koulutus jo joltain muulta alalta. Kirkon johdon mielestä alanvaihtajat tuovat seurakuntiin uusia tuulia.

Kotimaa
Mies istuu sohvalla.
Uusista papeista jo joka neljäs on alanvaihtaja, eli hänellä on koulutus jo joltakin muulta alalta.

Mikkeliläinen painotalo Helprint on ollut diplomi-insinööri Lassi Suihkosen työpaikka jo useiden vuosien ajan, mutta toisin on jatkossa. Tarjouslaskijan tehtävät vaihtuvat pian papin lipereihin. Suihkoselle itselleen asia valkeni pikkuhiljaa.

-Kyllä se on ollut sellainen sisäinen tietoisuus siitä, että minun paikkani on jossakin muualla eli kokopäiväisessä hengellisessä työssä, kertoo Suihkonen syystä vaihtaa entinen ammatti papin työhön.

Näin ajattelee moni muukin, sillä papiksi vihittävistä jo joka neljännellä on teologian opintojen lisäksi takanaan jokin muu koulutus tai ammatti. Alanvaihtajat ovatkin yleensä pappina erittäin motivoituneita ja voivat tuoda seurakuntaan jopa uusia ajatuksia.

-Minulla on monta vuotta enemmän on elämänkokemusta nyt ja olen nähnyt sellaista normaalia työelämää, että varmasti sieltä jotakin voin ammentaa, miettii Suihkonen.

Alanvaihtajat voivat ravistella luutuneita asenteita

Seurakuntaan töihin tulevat alanvaihtajat ovat monesti jo työelämässä karaistuneita konkareita, jotka pystyvät jopa ravistelemaan luutuneita asenteita. Mikkelin piispan Seppo Häkkisen mielestä kyseessä on myönteinen haaste.

- Ennen vihkimystä tulevat papit joutuvat osallistumaan vihkimykseen valmistavaan koulutukseen. Tässä esimerkiksi tutkitaan piispan johdolla sitä, mitä Raamatussa puhutaan pappisvirasta ja kutsumuksesta. Kirkon kannalta tavallista kokeneemmat työntekijät ovat myönteinen haaste, piispa Häkkinen sanoo.

Häkkisenkin mielestä alanvaihtajien osaamisesta voi olla suurta hyötyä seurakunnille.

-Nämä alanvaihtajat ovat tottuneet ehkä toisenlaiseen työkulttuuriin, työn tekemisen tapaan, ja se on oikeastaan semmoinen hyväkin asia, että seurakunnissa joudutaan pohtimaan näitä työkulttuuriin liittyviä ja työn tekemisen tapaan liittyviä asioita, Häkkinen pohtii.

Teologinen osaaminen taattava

Papiksi pääsyyn ei alaa vaihtavilta ihmisiltä vaadita koko teologian maisterin tutkintoa, jolloin teologinen osaaminen voi jäädä jopa tavallista ohuemmaksi. Mikkelin piispan mukaan myös tähän on kiinnitettävä huomiota.

-Tämä on asia, jota tietysti kirkossa täytyy vakavasti pohtia, koska meillä ei ole varaa siihen, että meidän pappiemme teologinen osaaminen heikkenisi, Häkkinen sanoo.

Tulevaa pappia työympäristön muutos mietityttää.

- Kyllä se jännittää tietysti, että kokonaan tulee uudet kuviot ja uudenlainen juttu mihin on menossa, miettii Lassi Suihkonen.

Lähteet: YLE Uutiset