Kirkko aikoo pyytää anteeksi saamelaisilta

Suomen evankelisluterilainen kirkko aikoo pyytää anteeksi saamelaisilta. Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi kertoo, että tapahtuman näyttämönä toimii niin kutsuttu sovitusseminaari, joka järjestetään Oulussa saamelaisten kansallispäivänä 6. helmikuuta vuonna 2012.

Kotimaa
Piispa Samuel Salmi Inarijärven rannalla.
Suomen evankelisluterilainen kirkko on pyytämässä anteeksi saamelaisilta, kertoo piispa Samuel Salmi.YLE Suvi Kivelä

Seminaariin kutsutaan saamelaisedustajien lisäksi kaikki piispat ja arkkipiispa.

Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi sanoo, että sovitusseminaarissa on tarkoitus keskustella vaietuista asioista, jotka ovat historiassa ja myös tänä päivänä olleet vaikeita kirkon ja saamelaisten välisissä suhteissa.

Salmen mukaan sovitusseminaarin taustalla ei ole olemassa mitään yksittäisiä syitä, tai tapahtumia, joita kirkko olisi pyytämässä anteeksi. Ennemmin kyse on piispan mukaan sovinnon tekemisestä ja ilman puhdistamisesta.

- On selvää, että monet saamelaiset kantavat mukanaan historian taakkaa. On paljon asioita, jotka ovat aiheuttaneet mielipahaa puolin ja toisin. Monet saamelaiset saattavat yhä tuntea kipua asioista tai tapahtumista, joita heidän sukulaisensa kauan sitten ovat kokeneet.

Salmen mukaan sovitusseminaarin yhteydessä järjestettävässä messussa syntejä voidaan katua yhteisöllisesti.

- Kollektiivista katumusta voi tuntea, vaikka ei itse olisikaan ollut mitenkään osallinen menneisyyden vääryyksiin. Päätarkoitus on siinä, että ihmiset tulisivat ymmärtämään, että mennyt on mennyttä ja että sovitus koskee tätä päivää.

AIoite molemminpuolinen

Salmen mukaan aloite sovitusseminaarin järjestämiselle on tullut sekä saamelaisilta itseltään että kirkolta.

- Kuulin kentältä, että tälläistä on kyselty ja meillä kirkossa oli olemassa valmius asian käsittelemiseen. Tämän päivän Suomessa aika alkaa olla kypsä tasavertaiselle vuoropuhelulle eri kulttuurien välillä. Vain puhumalla kipeistä asioista sovituksen hengessä, voimme päästä eteenpäin.

Oulun hiippakunnan Tuomikapitulissa työskentelevä saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio sanoo, että asia nousi esiin viime vuonna Inarissa järjestetyillä kirkkopäivillä.

- Monet kyselivät, että aikooko kirkko pyytää saamelaisilta anteeksi. Pidän erittäin tärkeänä, että katsomme nyt taaksepäin ja asioista on lupa puhua ja tuoda ne tähän päivään. Katson kuitenkin, että menneeseen ei ole hyvä jäädä.

Salmi toivoo, että sovitusseminaari lujittaa kirkon ja saamelaisten yhteistyötä entisestään.

- Tarkoitus on ottaa rohkeita askelia kohti huomista, yhdessä ja rinta rinnan.

Ei vain suomalais-saamelaiskysymys

Saamen kulttuurin tutkija Veli-Pekka Lehtola muistuttaa, että asia jakaa myös saamelaisia, eikä näin ole pelkkä suomalais-saamelaiskysymys.

- Toisaalta on niitä, jotka pitivät kirkkoa pahimpana kolonialistisena koneistona ja sitten myös niitä, jotka eivät ole koskaan nähneet kirkon roolissa mitään ongelmaa.

- Käännytystyö on tietenkin klassinen esimerkki, kun tästä asiasta puhutaan kulttuurien välisenä konfliktina. Ja tietenkin kirkon harrastama välinpitämättömyyden politiikka. Toisaalta tiettyinä aikoina jotkut kirkon miehet olivat hyvinkin myötämielisiä ja kannustivat kaikkia saamen kielen käyttöön.

Saamelaisia alettiin käännyttää kristinuskoon 1630-luvulla. Saamelaisten oma uskomusperinne eli kuitenkin vahvasti kristinuskon rinnalla vielä pitkään sen jälkeen, aina 1800-luvulle saakka.

Joiku sopii kirkkoon

Samuel Salmi sanoo, että kirkossa on viime vuosina haluttu järjestää messuja saamen kielellä ja tukea monin tavoin saamelaisten asemaa ja kulttuuria.

- Joissakin etelän seurakunnissa on ollut puhetta siitä, sopivatko saamen puvut konfirmaatiopuvuiksi. Mielestäni kauniit saamen puvut sopivat mitä parhaiten konfirmaatiopuvuiksi, siinä missä joiku sopii kirkkoon.

- Saamelaisen kulttuurin hengellinen rikkaus on joiussa ja niissä elementeissä, joita saamelaisessa jumalanpalveluksessa pidetään esillä. Nuotiotuli rukouksen symbolina, pyöreät muodot ja monet muut asiat, jotka kertovat ihmisen, luonnon ja jumalan välisestä yhteydestä. Niissä on kaikissa jotakin, joista myös me voimme täällä valkolaisten puolella oppia.

Salmea ilahduttaa myös saamelaistaiteilija Wimme Saaren ilmoitus räpätä Raamattu saameksi.

- Kun kuulin tästä tiistaina uutisista, niin ajattelin ensimmäisenä, että mahtava juttu. Sitä vain mietin, että mitenkähän Wimmen voimat riittävät, kun on ne sukuluettelot ja kaikki, nauraa Salmi.

Kirkko näyttää suuntaa valtiolle?

Piispa Salmi toivoo, että kirkko voisi näyttää suuntaa muulle yhteiskunnalle.

- Voin ihan rinta rottingilla sanoa, että kirkko on ollut edelläkävijä monissa saamelaisasioissa. Toivon, että jos seminaari tuo tullessaan asioita, jotka ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä, niin niitä oltaisiin herkällä korvalla kuuntelemassa.

Norjassa kuningas Harald V pyysi vuonna 1997 valtion puolesta anteeksi saamelaisilta niitä epäoikeudenmukaisuuksia, joita saamelaisiin kohdistui kovan norjalaistamispolitiikan aikana. Norjassa kuninkaan anteeksipyyntöä edelsi Norjan kirkon anteeksipyyntö.

Lähteet: YLE Lappi / Suvi Kivelä