1. yle.fi
  2. Uutiset

Kaikki tiet veivät Maariaan

Valtava Maarian pitäjä ulottui aikanaan Paattisilta Hirvensaloon. Turku oli siihen verrattuna vain peukalonpään kokoinen joenrannan seutukunta. Kovinkaan moni ei tiedä, että koko toinen puoli Turkua on muinaista Maarian pitäjää, kertoo Maarian historiasta kertovan näyttelyn kasannut Kitta Sara.

Kärsämäki
Koko toinen puoli Turkua, Hirvensaloon saakka on muinaista Maarian pitäjää. Vasta 40-luvulla se liitettiin alueliitoksella Turkuun.
Koko toinen puoli Turkua, Hirvensaloon saakka on muinaista Maarian pitäjää. Vasta 40-luvulla se liitettiin alueliitoksella Turkuun.YLE / Viivi Laakkonen

– Minusta tuntuu, että Turku veti ikään kuin maton koko ympäristönsä jalkojen alta. Turku oli vain pieni pläntti, eikä se olisi voinut käydä kauppaa, jollei sillä olisi ollut vieressä Maariaa, Kaarinaa ja muita pitäjiä. Kaikki kauppatavara tuli ympäröivistä pitäjistä.

Nukketeatterin monipuolisena ammattilaisena tunnettu Kitta Sara päätti tehdä Maarian historiasta kertovan näyttelyn, koska kaikki tiet veivät kirjaimellisesti Maariaan.

– Tiet ovat vieneet jo satoja vuosia Maariaan, ja Maarian kautta on päässyt aika pitkälle. Kun Maaria liittyi Turkuun, tiet kulkivat silti Maarian kautta. Aikuisiällä aloin ihmetellä, että miksi ihmeessä Aninkaisten sillan vieressä on Maarian VPK. Halusin vastauksen moniin heränneisiin kysymyksiin, ja vastaukset oli pakko etsiä historiankirjoista.

Maarian historiasta ei puhuta

Kitta Saran mukaan Maarian pitäjän valtavasta historiasta on vaiettu johtuen osin tiedon vaikeasta saatavuudesta.

– Oli erittäin vaikeaa löytää esimerkiksi kuvia Kärsämäen koulun puutarhasta. Sain olla todella pitkän aikaa arkistossa ennen kuin hoksasin, että enhän minä voi hakea tietoa Turusta, koska se ei kuulunut tuolloin vielä Turkuun. Tietoja ei löytynyt myöskään Kärsämäestä, vaan minun piti löytää Maarian pitäjä. Vasta Maarian pitäjän historian kautta löysin kuvia ja paljon muutakin.

Monikaan ei tiedä, että koko toinen puoli Turkua, Hirvensaloon saakka, on muinaista Maarian pitäjää.

- Vasta 40-luvulla se liitettiin alueliitoksella Turkuun, Kitta Sara lisää.

Kärsämäki sai nimensä käännösvirheestä

Kitta Sara on vuosikausia etsinyt, missä sijaitsee se 'kärsä', jonka mukaan Kärsämäki on saanut nimensä.

– Ei riittänyt, että kiipeää Valkeavuorelle ja näkee Liedon hyppyrimäen, Littoisen, Kaarinan, Ruissalon ja Raisioon saakka. Ei siellä mitään kärsää ollut. Kärsämäki on Sydän-Maarian keskikohta, mutta ei se kärsä löytynyt edes Vähäjoen rannalta, vaikka sielläkin on ihan kuononmallinen saareke.

Selitys paikan nimelle löytyi vasta historiankirjoista. Ruotsinvallan aikana Kärsämäen koulun mäkeä sanottiin Korsbackaksi.

– Siellä on jääkauden jälkeinen luonnon luoma kiviladelma, joka on ollut muinainen palvontapaikka. Kiviladelmalla on ollut ristintapainen merkki, ja ruotsinkielellä se oli Korsbacka, Kärsämäki. Luultavasti Kärsämäki on saanut nimensä siis käännösvirheestä, Kitta Sara naurahtaa.

Näyttely on esillä tämän vuoden loppuun entisen Hellaksen (Leafin) tehtaan henkilökunnan ruokalan eteisaulassa. Kitta Saran mukaan tila on valittu tarkkaan pitkän historiansa vuoksi.

– Tämä paikka on Kärsämäen keskellä, ja juuri tässä paikassa on ollut Amalienborgin vanha viinatehdas. 15.10. tulee tasan sata vuotta siitä, kun Gardberg perusti tämän viinatehtaan paikalle Hellaksen karamellitehtaan.

Lähteet: YLE Turku / Viivi Laakkonen

Lue seuraavaksi