Helsingissä esitellään barokin teosharvinaisuuksia

Suomessa on näytillä harvinaislaatuinen kokoelma flaamilaisten mestareiden taidetta. Sinebrychoffin taidemuseo esittelee belgialaismuseon kokoelmista kootun näyttelyn, joka saatiin Suomeen alkuperäismuseon täysremontin vuoksi.

kulttuuri
Maalauksessa on juhlakansaa  ja enkelit lentelevät heidän yllään.
Jacob Jordaens I: Frederik Hendrikin triumfi, 1650-1651, Royal Museum of Fine Arts Antwerp. Osa teoksestaImage courtesy of LUKAS - ART IN FLANDERS vzw

Näyttely tuli mahdolliseksi, kun Antwerpenissa sijaitseva Royal Museum of Fine Arts joutui täksi syksyksi täysremonttiin. Museon asiantuntijan, tutkija Paul Vandenbroekin mukaan näyttely on harvinaislaatuinen.

- Normaalioloissa museo ei koskaan lainaisi näin suurta kokoelmaa, Vandenbroek toteaa.

Sinebrychoffin taidemuseossa on esillä 44 maalausta 1500-luvulta 1700-luvulle. Lisäksi näytteillä on 15 Peter Paul Rubensin grafiikanlehteä.

Rubens on avain barokkiin

Tänä vuonna 120 vuotta täyttävä antwerpenilainen museo tunnetaan etenkin varhaisista flaamilaisen taiteen mestareista.

Monilahjakkuus Rubens ja hänen työnsä ovat vaikuttaneet syvästi eurooppalaisten käsityksiin siitä, millaista barokin taide on, sanoo Sinebrychoffin taidemuseossa nähtävän näyttelyn kuraattori Minerva Keltanen.

- Rubens vaikutti 1600-luvulla hyvin vahvasti siihen, millaisena yhä miellämme barokin taiteen, Keltanen toteaa.

Taiteilijan työhuoneessa puursi isompi joukko

Eräs 1500-luvun merkittävistä alankomaalaisista taidemaalareista oli Pieter Brueghel vanhempi, joka maalasi sekä uskonnollisia että maallisia aiheita. Myös useat Brueghelin jälkeläisistä ryhtyivät taiteilijoiksi.

Mestareiden työhuoneissa työskenteli usein taiteilijan lisäksi useampikin henkilö. Esimerkiksi Rubensin taide syntyi monen henkilön yhteistyönä, Keltanen kertoo.

- Jotkut arvelevat, että esimerkiksi Jan Brueghelilla olisi ollut neljästä kuuteen avustajaa. Rubensista emme tiedä, koska hän oli erään arkkiherttuapariskunnan suojeluksessa, eikä hänen tarvinnut pitää rekisteriä oppilaistaan.

Jos muut toteuttivat käytännön ratkaisut, taiteilija puhalsi teoksiinsa hengen, Keltanen sanoo.

- Erikoistuneet taiteilijat maalasivat teoksesta eri alueita, joku maiseman, toinen kukkia tai eläimiä ja kolmas jotakin muuta. Rubens itse oli kuitenkin piirtänyt aiheen tai sanellut kompositiot, ja itse hän myös viimeisteli sen.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Lisa Enckell