Patomurtuma aiheuttaisi suuren vaaran myös Suomessa

Suomessa on yllättävän paljon patoja, joiden murtuminen voisi vaarantaa ihmishenkiä tai aiheuttaa suurta vahinkoa ympäristölle. Ensimmäiseen riskiluokkaan kuuluu viisi kaivospatoa, kaksi jätepatoa ja nelisenkymmentä vesistöpatoa. Onnettomuusriskiä pidetään kuitenkin hyvin pienenä.

Kotimaa
Siilinjärven kaivoksen päällikön Seppo Voutilaisen mukaan valtaisaa patoallasaluetta käydään tarkastetaan päivittäin.YLE / Kaija Kervinen

Kolme viidestä ykkösluokan kaivospadosta sijaitsee Yara Suomi Oy:n Siilinjärven apatiittikaivoksella. Kivilouheesta ja moreenista rakennetut padot rajaavat kahta allasta, joihin pumpataan veden avulla rikastamoprosessista jäävää hiekkaa.

Patoaltaan pinta-ala on noin tuhat hehtaaria. Padon pituus on kolmetoista kilometriä ja korkeus enimmillään 40 metriä.

Vaikka rikastamojäte on vain hiekkaa, pato on luokiteltu korkeimman riskin eli ensimmäisen luokan padoksi. Siilinjärven kaivoksen päällikkö Seppo Voutilainen selittää, miksi.

- Ihan näiden mittasuhteiden takia. Kun vettä on miljoonia kuutioita, potentiaalinen tulvariski on suuri.

Patojen takana perunajauhoa ja rautasakkaa

Ensimmäisen riskiluokan kaivospatoja on myös Suurikuusikon kultakaivoksella Kittilässä. Talvivaaran kaivospadot kuuluvat toiseen luokkaan.

- Asutus on kaukana ja vesimäärät ovat pienempiä kuin ykkösluokassa, ylitarkastaja Timo Regina Kainuun ELY-keskuksesta perustelee.

Jätepatoja ykkösluokkaan kuuluu kaksi. Kokkolassa Bolidenin sinkkitehtaan mereen rajoittuvaan patoaltaaseen loppusijoitetaan prosessijätettä, rauta- ja rikkisakkaa. Evijärven perunajauhotehtaan jäteallaspadon läheltä joesta taas otetaan pietarsaarelaisten juomavesi.

Loput ykkösluokan padot rajaavat puhdasta vettä vesivoimalaitosten altaissa ja tekojärvissä.

Sellutehtaan jätevesiallas kolmatta luokkaa

Maallikolle yllättävää on, että pienimmän riskin eli kolmanteen patoluokkaan kuuluu esimerkiksi kemijärveläisiä askarruttava sellutehtaan jätevesiallas.

- Ensinnäkin pato on matala, eikä padottavan aineen laatukaan ole niin paha, että siitä aiheutuisi ympäristölle vähäistä suurempaa vaaraa, insinööri Veli Saarijärvi Lapin ELY-keskuksesta kertaa patoturvallisuuslain karkeita luokitusperusteluja.

- Siellä sorsat ui ja hengissä säilyvät. Ei se juomavettä ole, eikä uimavettäkään, mutta ei se nyt tappavan myrkyllistä ole, Saarijärvi luonnehtii.

Saarijärven mielestä patoturvallisuutta Suomessa parantaa se, että toimijat ovat ammattilaisia. Patojen kuntoa tarkkaillaan selkeän ohjelman mukaan. Lisäksi Suomen moreeni on paljon parempi patomateriaali kuin keskieurooppalainen hiekka. Isot vesistövoimalat mitoitetaan kestämään tulva, joka todennäköisesti sattuu kerran tuhannessa, jopa vain 5 000 vuodessa.

Vaurioita havaitaan

Seuranta paljastaa kuitenkin silloin tällöin painumia tai muita vaurioita, joiden vuoksi patoja joudutaan korjaamaan ja vahvistamaan. Isommilla padoilla vaurioita ei havaita edes joka vuosi, sanoo insinööri Saarijärvi Lapin ELY-keskuksesta.

- Pari kolme kertaa vuosikymmenessä tulee ilmi isompia painumia tai muuta vastaavaa, mutta ainakaan tähän asti ne eivät ole olleet niin vaarallisia, lappilainen valvoja kuvaa.

Lähteet: YLE Uutiset / Kaija Kervinen