Nuottikorvasta puolet geeneistä

Musikaalisuuden perinnöllisyystutkimuksessa on todettu, että puolet musikaalisuudesta selittyy perintötekijöillä ja puolet ympäristön vaikutuksella. Vantaalla perinnöllisyydestä kerätään lisätietoa veri- ja sävelkokein.

kulttuuri
Klarinetin ja fagotin soittajia Helsinginkadun filharmonikkojen harjoituksissa.
YLE

– Keskimäärin ihmiset ovat melko musikaalisia. Näissä testeissä vain pieni osa saa huonot pisteet ja samanlainen pieni huippu saa täydet pisteet, sanoo Irma Järvelä Helsingin yliopistosta.

Helsingin yliopiston vt. professori Irma Järvelä on tutkinut lääketieteellisen genetiikan osastolla musikaalisuuden perinnöllisyyttä.

Sunnuntaina 17. lokakuuta Vantaan tiedekeskus Heurekassa musikaalisuutta mitataan 50 sävelparin testillä ja verikokeella. Sävelpareista pitää tunnistaa muun muassa kumpi ääni on korkeampi.

Vain ani harva on oikeasti epämusikaalinen

Tutkimuksissa on todettu, että vain noin neljä prosenttia ihmisistä ei ole lainkaan musikaalisia. Silti moni väittää olevansa täysin onneton laulamaan tai ettei ole "nuottikorvaa".

Jo vauvat tunnistavat monimutkaisia musikaalisia rakenteita.

Järvelän mukaan kokemukset musiikin parissa voivat myös romuttaa suhdetta musiikkiin.

– Laulukokeessa epäonnistuminen voi muuttaa elinikäistä käsitystä musikaalisuudesta. Ne muistot kannattaa unohtaa, professori Järvelä kehottaa.

Kiintymysgeeni vaikuttaa nuottikorvaan

Tutkijat ovat havainneet myös musikaalisuuden ja niin sanotun kiintymysgeenin yhteyden.

– Taipumus ottaa yhteyttä toisiin ihmisiin on yhteydessä musikaalisuuteen. Musiikkihan on kommunikaatioväline. Kun esimerkiksi äiti laulaa kehtolaulua lapselleen tai kun lauletaan tai soitetaan yhdessä, koetaan myös kiintymystä ja mielihyvää,Järvelä sanoo.

Musikaalisuustutkimukseen voivat antaa verinäytteensä kaikki yli 12-vuotiaat antaa Heurekassa verinäytteensä klo 13.30–17.

Halukkaat saavat myös kuulla omat musikaalisuuspisteensä sävelparitestin jälkeen.

Lähteet: YLE Helsinki